Onko Norjassa jokamiehenoikeuksia? TOP-5 vinkit Norjassa vaeltamiseen

Norja on jokaisen ulkoilmaihmisen unelmakohde, jossa on helppo toteuttaa niin lyhyitä päiväretkiä kuin suurempiakin seikkailuja. Lähtökohtaisesti jokamiehenoikeudet ovat kohtuullisen samanlaiset kuin Suomessakin, ja seikkailulle valmistautumista ja siellä toimimista ohjaavat ihan samat periaatteet kuin Suomessa. Suomalaiseen ulkoilukulttuuriin tutustuneen on helppo oppia pelin henki myös Norjassa, mutta muutama asia on hyvä ottaa huomioon ennen kuin lähtee suunnittelemaan vaellusreissua Norjan vuonoille tai vuorille.

Nyt siis luvassa Top 5 -vinkit ulkoilmaseikkailuja Norjan suuntaan suunnitteleville. Vinkit ovat allekirjoittaneen omiin kokemuksiin perustuvia ja uusimmat faktat ja yksityiskohdat kannattaa aina tarkistaa esimerkiksi Norjan virallisen ulkoilujärjestön DNT:n nettisivuilta.

1. Norjan autiotuvat eivät suinkaan ole aina autioita – saati sitten ilmaisia

Norjassa on yli 500 mökin tupaverkosto, joka kattaa kaikki suosituimmat retkeilyalueet. Tupien koko vaihtelee aina muutaman ihmisen autiotuvista jopa yli sata ihmistä majoittaviin, enemmänkin tunturihotelleja vastaaviin tupiin. Norjalaiset ovatkin tunnettuja siitä, että harva lähtee vaeltamaan perinteisesti teltan ja makuupussin kanssa, vaan useimmat tukeutuvat matkoillaan tupaverkostoon ja pääsevät näin kulkemaan huomattavasti kevyempien kantamusten kanssa. Suomalaisiin autiotupiin tottuneelle Norjan tupaverkoston toiminta onkin ehkä isoin ero vaeltamisessa.

DNT:n autiotuvan tunnistaa oven vieressä olevasta logosta.

Norjan tupaverkostoa pitää yllä DNT eli paikallinen vaellusyhdistys. Tupia on neljänlaisia: on varaustupia, autiotupia, itsepalvelutupia ja miehitettyjä tupia. Läheskään kaikki tuvat eivät ole auki ympäri vuoden, joten tuvan aukioloajat kannattaa tsekata netistä etukäteen. Kaikissa tuvissa on käyttömaksu, ja osa miehittämättömistä tuvista on lukittuja, joten niihin tarvitsee hakea avain DNT:n toimistolta etukäteen.

Tuvista autiotuvat ovat lähimpänä suomalaisia autiotupia. Niissä ei ole henkilökuntaa ja ne ovat varustukseltaan kaikista yksinkertaisimpia ja näin ollen tietysti halvimpia. Useimmissa näistäkin tuvista on kuitenkin sänkyjä, patjoja, vilttejä, kohtuullisesti varusteltu keittiö kaasuliesineen ja jonkinnäköinen lämmitykseen käyvä uuni. Näin ollen täysiveristä makuupussia tarvitsee vain harvoin, mutta jonkinlainen makuupussilakana on oltava mukana.

Itsepalvelutupa eroaa autiotuvasta siinä mielessä, että siellä saattaa olla talonmies tai muu työntekijä ainakin parhaimpana sesonkina. Lisäksi itsepalvelutuvasta löytyy ruokavarasto, josta saa ostaa itselleen retkievästä ja -aterioita itse kokattavaksi, ja näin säästää taas reilusti tilaa rinkasta. Useimmiten valikoimasta löytyy purkkiruokia, pussikeittoja, näkkäriä, naposteltavaa ja kahvia ja teetä.

Tupatyypeistä miehitetyt tuvat ovat kaikista hienoimpia ja luonnollisesti sijaitsevat kaikista suosituimpien reittien varrella. Suomalaisen mielestä nämä tuvat voisivat enemmänkin olla hotelleja tai ainakin kunnon retkeilymajoja, koska useimmista miehitetyistä tuvista löytyy niin valmista aamupalaa kuin päivällistäkin, ja moni tarjoaa vierailleen myös suihkun ja sähköä.

Varaustuvat vaihtelevat varustelutasoltaan, mutta yleisesti ottaen ovat sieltä kaikista parhaimmasta päästä. Ne tarvitsee varata etukäteen joko DNT:n nettisivujen tai toimiston tai mökin oman verkkosivun kautta.

Lähes kaikista mökeistä löytyy selkeät toimintaohjeet juuri sitä mökkiä varten myös englanniksi, mutta lyhyesti lähtökohta on se, että ensimmäisenä täytetään tuvan vieraskirja, eli rekisteröidään oma majoittautuminen ja tämän jälkeen voi varata itselleen punkan. Sen jälkeen laitetaan mökki lämpiämään ja nautitaan elämästä. Ennen lähtöä täytetään maksulomake, mökki siivotaan, tuodaan puita uunille, täytetään yksi vesikanisteri seuraavia varten ja varmistetaan, että kaasu on suljettu. Ovi lukkoon ja eikun menoksi.

Tuvassa on yleensä hyvät ohjeet siitä, miten siellä tulisi toimia.

Maksusysteemi Norjan tupaverkostossa perustuu luottamukseen. Miehitetyissä tuvissa maksu luonnollisesti hoituu paikan päällä, mutta muissa tilanteissa mökistä löytyy lomake, johon täytetään omat henkilötiedot, maksukortin tiedot, majoituksen kesto, kaapista otetut ruuat ja muut kulut. Paperi palautetaan mökissä olevaan suljettuun laatikkoon, josta ne kerätään tietyin väliajoin ja maksu tulee usein vasta kovinkin paljon myöhemmin perästä käsin. Jokainen tupa maksaa hieman eri summan, mutta lähtökohtaisesti yöpyminen maksaa jotain 10 eurosta ylöspäin per yö per henki. DNT:n jäsenenä palveluista saa huomattavan alennuksen ja lisäksi DNT:n tai muun pohjoismaalaisen ulkoilujärjestön (esim. Suomen Ladun) jäsenyys oikeuttaa avaimeen, jolla pääsee lukittuina oleviin mökkeihin.

Lisää tietoa eri tupatyypeistä löydät täältä ja kuvaukset kaikista mökeistä täältä. Jos tuvassa yöpyminen ei kiinnosta, saa Norjassa teltan pystyttää 150m päähän asutuksesta enintään kahdeksi yöksi kaikkialla paitsi luonnonsuojelualueilla. Jos telttaillessa tai päiväretkellä käyttää tuvan palveluita, kuten vessaa tai keittiötä, on siitäkin maksettava käyttömaksu.

Autiotuvan lähin vesipiste on merkitty usein kyltillä.

2. Tulen saa tehdä minne vaan – paitsi sulan maan aikaan metsään

Nuotiolla istuminen ei vaikuttaisi olevan Norjassa yhtä iso juttu kuin Suomessa. Nuotiopaikkoja on harvassa, mutta tulen saa periaatteessa puuttomalla alueella tehdä minne vain ja koska vain, jos riskiä tulen leviämisestä ei ole. Puurajan alapuolella tulenteko sen sijaan on kokonaan kiellettyä 15.4.–15.9. välisellä ajalla. Eläviä puita ei tulentekotarkoituksessa (eikä toki muussakaan tarkoituksessa) saa mitenkään vahingoittaa, mutta maassa olevien oksien kerääminen tulentekoa varten on sallittua.

3. Polut on merkitty hyvin – ainakin joskus

Lähtökohtaisesti Norjan vaelluspolut ovat hyvin merkittyjä. Kartta ja kompassi ovat silti välttämättömät varusteet, koska olosuhteet voivat Norjassa muuttua huomattavan nopeasti ja näkyvyys olla ihan olematon. Karttaan on erikseen merkattu punaiset eli merkatut polut ja mustalla maastossa näkyvät, mutta merkitsemättömät polut. Maastossa polut on merkitty punaisella maalilla maalatuin T-kirjaimin, joita useimmiten näkee maalattuna kiviin tai puunrunkoihin. Lisäksi reiteiltä löytyy kasattuja kivipinoja, joihin on maalattu punainen T. Myös tienviittakylttejä on jonkin verran, mutta niissä harvemmin on merkkattuna etäisyyksiä, usein vain kohteen nimi ja suunta.

Punaisella T:llä merkittyihin kohteisiin vievät polut on merkitty myös maastoon

Oman kokemukseni mukaan reittimerkinnät ovat kuitenkin usein melko puutteelliset. Suosituimmat polut toki ovat kuluneet maastoon ja reittimerkkejä on lyhyin välimatkoin, mutta yhtään syrjempään mennessä maalimerkit kivistä saattavat olla hyvinkin kuluneita ja varsinkin kalliolla tai ylhäällä tunturissa polkuja on joskus hankala erottaa maastosta, joten kartta ja suunnistustaidot ovat kultaakin arvokkaammat!

Reittimerkinnät saattavat ajoittain olla hyvinkin kuluneita.

Tietoa Norjan vaellusreiteistä löydät osoitteesta ut.no ja hyviä vaelluskarttoja löytyy helposti lähes kaikista paikallisista urheiluliikkeistä.

4. Terveellä järjellä pärjää luonnossa – jos vain vältät nämä erityiset vaaranpaikat

Norjassa vaeltaminen ei ole rakettitiedettä, ja jos pärjäät Suomessa vaellusreissulla, pärjäät myös Norjassa. Muutama asia on kuitenkin hyvä huomioida, kun lähtee Norjaan vaeltamaan. Korkeuserot ovat täällä ihan eri luokkaa kuin Suomessa, vaikkei vielä Alppien tai Himalajan korkeuksissa liikutakaan. Tämä tarkoittaa hitaampaa etenemisvauhtia, jyrkänteitä ja sitä, että mistä vain ei voikkaan oikaista. Lisäksi tämänkorkuisilla vuorilla lumivyöryt ovat todellinen riski, joten jos liikkuu lumiseen aikaan tai korkealla vuoristossa, on lumivyöryturvallisuuden perusteet oltava hallussa. Lisäksi jäätiköt railoineen ovat potentiaalisia vaaranpaikkoja kokemattomalle jäätiköllä liikkujalle. Lähtökohtaisesti voisin itse suositella, että kukaan ei lähtisi jäätikölle ilman opasta tai tarvittavaa koulutusta ja välineitä.

Lunta löytyy varsinkin matalampienkin tuntureiden pohjoisrinteiltä läpi kesän. Tälläisessa tilanteessa on tarkkaan harkittava, mistä pääsee jatkamaan matkaa kaikista turvallisinta reittiä.

Huomionarvoista on myös se, että norjalaiset ovat itse tottuneet liikkumaan vuoristoisessa ja haastavassakin maastossa. Tästä johtuen kannattaa huomioida, että usein norjalaisten antamat aika- ja vaativuusarviot reiteistä ovat usein vähintäänkin epäuskoisia ilmeitä herättäviä. Toki kokenut suomalainenkin vaeltaja etenee noissa vauhdeissa, mutta ainakin oma kokemukseni on se, että helppo reitti vastaa keskivaikeaa ja keskivaikea menee usein jo vallan haastavan reitin puolelle ja jos haluaa hengittää välillä, on matka-aikaan syytä lisätä reilusti ekstraa.

5. Marjoja saa poimia – paitsi lakkoja

Viimeinen ja erittäin simppeli ohje on se, että kuten Suomessakin, marjoja, pähkinöitä ja muita luonnon antimia saa poimia vapaasti omaan käyttöön. Norjassa poikkeuksen tekee kuitenkin Norjan kulta, eli suomeksi hilla, suomuurain tai lakka, jonka poimimiseen tarvitset tietyillä alueilla ja tiettyinä aikoina luvan, varsinkin jos aiot poimia lakkoja myös kotiinviemiseksi. Lisää tietoa rajoituksistä löydät täältä.

Mitä mieltä olitte näistä vinkeistä? Saitteko uusia vinkkejä tai uutta tietoa? 

Lisää Norjan luontokohteista ja Norjassa vaeltamisesta voitte lukea myös allekirjoittaneen omasta Kaiken Maailman Matkoja -nimeä kantavasta matka- ja retkiblogista, jota kirjoitan täältä Norjasta käsin. Blogista löydät myös yhteystietoni, jos haluat kysellä lisää kokemuksistani Norjassa vaeltamisesta. Lisäksi seikkailujani voi seurata instassa nimimerkin @Laurammus takaa ja parhaiten seikkailuissa pysyy mukana klikkaamalla seurantaan myös blogin fb-sivun.

1 reply
  1. Antti
    Antti says:

    Tuosta tulenteosta Norjassa. Käsittääkseni tulentekokielto koskee myös tunturialuetta samoiten kuin metsää (skog og utmark) siis kaikkea muuta kun inlandet joka taas on esim. viljeltyä maata. Eli sääntö on, tulta ei saa tehdä. Tulenteko on kuitenkin sallittu jos ei ole vaaraa leviämisestä.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.