Njuohkarin seitakivi Kaldoaivin erämaassa

Elokuun alussa olin mieheni kanssa Njuohgárggun reitillä (35km) ja päätimme viimein käydä katsomassa Njuohkarin seitakiveä.

Njuohgárggun mönkijäura lähtee Njállavaaran mastotieltä noin 13 kilometriä Nuorgamista Utsjoelle päin. Se on merkattuna Teno360: MTB reitit Utsjoella -kartassa sekä normaaleissa maastokartoissa.

Mönkijäuraa myöten on myös kätevä vaeltaa tai maastopyöräillä, ja Nuohgárggun reitiltä on helppo poiketa kartan avulla muille risteäville urille.

Kaldoaivilla liikkuessa on hyvä ottaa huomioon nopeasti muuttuvat sääolosuhteet. Me saimme nauttia paahtavasta auringosta, tihkusateista ja muutamasta sateenkaaresta. Myös puhelimen kuuluvuus on heikkoa tai paikoin olematonta.

Kaldoaivilla on lukuisia kalaisia järviä ja lompoloita, ja vaellusmahdollisuudet ovat runsaat. Maastoajoneuvoilla kulkemiseen tarvitsee erikseen luvat. Reitti on helppokulkuinen, mutta sisältää muutamia puronylityksiä ja seitakiven lähistöllä suon ylityksen. Suolle on tuotu metallipylväät, joita pitkin voi kävellä.

Itse seitakivelle kuljettavaa on yli 20 kilometrin verran, ja sen löytämiseksi on oltava hieman tarkka. Itse en ole koskaan aikaisemmin sitä reitiltä nähnyt ja olenkin aina olettanut sen olevan viereisten porokämppien länsipuolella. Kivi löytyy kuitenkin porokämppien itäpuolelta, pienen järven rannasta.

Mönkijäkyydin runtelemana hipsin kivelle ihastelemaan sitä. Seitakivet ovat usein valikoituneet pyhiksi paikoiksi niiden ulkoisen muodon vuoksi – tämäkin yksilö erottui maastosta jylhillä kasvoillaan. Omasta mielestäni kivi muistutti kotkan tai karhun päätä, mutta liikaa asiaa mietittyäni kivi alkoi hiljalleen muistuttaa ties minkälaisia eläinkunnan hahmoja.

Jylhän kiven vieressä seisoskellessa tuli mietittyä, ketkä kaikki ovatkaan aikojen saatossa uhranneet kivelle lahjoja parempien vuosien toivossa. Kiviltä on toivottu usein terveyttä ja menestystä elinkeinon harrastamisessa, joita olivat metsästys, kalastus ja poronhoito.

Paikalta löysin poronsarvia ja karhunpään alta 10-senttisen. Mihinkään en tohtinut koskea – ties mitkä mystiset voimat olivatkaan jo lahjoista nauttineet.

Mieheni alkoi jo huutelemaan minua takaisin mönkijälle, ja jatkamme matkui illan hämärtyessä kohti määränpäätämme.

Itselläni ei ollut mukana mitään kivelle uhrattavaa, mutta sinne on palattava ensi kesänä pyörän kanssa. Maasto seitakiven lähellä on vaihtelevasti soista, mutta pohjoisempaa ja porokämppien eteläpuolelta löytyy teltalle hyviä paikkoja.

Mainos

Seitakivi kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit  N=7755612.019286484, E=524653.3734658449.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi