Neuvostotaidetta Konneveden kirkossa
Tämä graniittinen satulinna on yllättävä taidekokemus aivan Etelä-Konneveden kansallispuiston kupeessa.
Keski-Suomen ainoa harmaakivikirkko on rakennettu paikallisesta graniitista ja vihitty käyttöön vuonna 1923. Taideteokset on tehty kirkkoon vasta 1950-luvulla. Sielujen insinööreinä ovat toimineet kirkon suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis, taiteilijat Urho Lehtinen ja Pauli Koski. Kirkkotekstiilit on suunnitellut professori Päikki Priha.
Alttaritaulu neuvostojen maasta
Kävellessäni peremmälle kirkon keskikäytävää, alttaritaulusta leiskahtaa silmilleni puhdas Stalinin ajan kulttuurikaanon. Siellä on kaiken kansan nähtävillä sosialistisen realismin periaatteet mitä puhtaimmassa muodossa!
Sosialistisen realismin tyypillinen aihe oli Stalin, joka tähyää kaukaisuuteen Jumalaiselle Johtajalle ominaisella poissaolevalla katseella.
Johtajaa ympäröivät yleensä kaikkien Neuvostoliiton kansankerrosten edustajat. Erityisesti lapsilla oli taiteessa erikoisasema. Lapset olivat Johtajan sydäntä lähellä, ja tavallisesti sijoitettiin hänen vierelleen. (Viite 1)
Alttaritaulussa Jeesus näyttää ottaneen aurinkoisen johtajan paikan seisoessaan työteliään kansansa keskellä. Jeesuksen edessä paitasillaan juoksenteleva lapsi on ihastuneena kohottanut kätensä ja kasvonsa johtajan puoleen.
Kymmenen käskyä
Katseeni siirtyy seuraavaksi lehteriin maalattuihin kuviin, jotka ilmentävät raamatun kymmentä käskyä. Ne ovat myös Urho Lehtisen käsialaa. Ne tuovat mieleeni Neuvostotaiteen toisen kliseen, propagandajulisteet. Eikös niissä ollutkin yksinkertainen kuva rehdistä työmiehestä tai naisesta ja ytimekäs teksti kuten ”Älä Juo! Älä lörpöttele!” jne.
Miten hienosti kymmenen käskyä rinnastuvatkaan neuvostopropagandaan! Ilmeisesti taiteilija halusi kokeilla kuinka sosialistisen realismin periaatteet sopivat suomalaiseen kirkkotaiteeseen.
Urho Lehtisen Taakankantajat -alttaritaulua ja kymmentä käskyä esittävää taulusarjaa täydentävät Pauli Kosken elinkeinoelämää kuvaavat veistokset, joiden kautta perinteisten ammattien kuten kalastajan, maanviljelijän ja metsätyömiehen arvostus nousee erityisesti jalustalle. Naisen osaksi patsaskavalkadissa on perinteitä kunnioittaen annettu äitiys ja lasten hoito.
Harmaan kiven tarina
Harmaakivikirkko itsessään tuntuu kuin vaativan selitystä olemassaololleen, niin epätodelliselta ja painavalta satulinnalta se näyttää keskellä talvista maalaismaisemaa.
Kivestä rakentamisen taitoa arvostettiin erityisesti kanavabuumin aikoihin 1918–1927, jolloin Konneveden ja Rautalammin kuntiin rakennettiin Neiturin, Kiesimän ja Kerkonkosken kanavat.
On siinä ollut mestareilla aikaa kirkkokin rakentaa, kun kanavatyöt pitkittyivät rahanpuutteen ja kustannusten nousun takia. Toki harmaakivikirkon rakentamisen voi nähdä myös kunnianosoituksena kivirakentamisen taitajia kohtaan.
Konneveden kirkko sijaitsee osoitteessa Sirkkamäentie 47, 44300 Konnevesi.
Kirkko on suljettuna joulupäivän jälkeen palmusunnuntaihin saakka. Aukioloajat voi tarkastaa täältä.
Lähiajan tilaisuudet löytyvät listauksena tapahtumakalenterista Konneveden seurakunnan Ajankohtaista-sivulta.
Viite 1: Turun taidemuseon näyttelyteksti Punaisten lippujen alla -näyttelystä. Linkki.
Sijainti: N=6944223.001, E=465356.633 (ETRS-TM35FIN)
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!