Pisan uusinäkötorni avattiin Nilsiässä

Nilsiän ja Juankosken rajalla kohoaa vaara, jonka laki on yli 170 metriä yli ympäristöään. Malliltaan se muistuttaa halkaistua kananmunaa. Ihan pieni se ei ole. Äkkiseltään laskettuna se pitää sisällään 30 miljoonaa kuutiometriä kiveä. Melkoinen jättiläinen!

Pisa on ollut 1800-luvulta lähtien maineikas näköalapaikka. Tieto henkeäsalpaavista maisemista levisi kaikelle kansalle valokuvaaja-kirjailija I.K.Inhan kuvien myötä. Herra kävi Pisalla 1893. Kyseisen retken kuvaus löytyy “Suomen maisemia”-teoksesta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1909. Ansiosta Pisa luetaankin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-aluisiin.

SONY DSC

Pisa mainitaan kansalliseepoksessamme Kalevalassakin. Siinä nuori Joukahainen lähtee vasten vanhempiensa tahtoa koettelemaan Väinämöistä. He sattuvat törmäämään toisiinsa jo matkalla kun heidän hevosten aisat takertuvat toisiinsa ja väittely on valmis alkamaan.

SONY DSC

“Siiall’ on sileät pellot, lohella laki tasainen.
Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla säällä.
Ahven arka, kyrmyniska sykysyt syvillä uipi,
kesät kuivilla kutevi, rantasilla rapsehtivi.

“Kun ei tuosta kyllin liene, vielä tieän muunki tieon,
arvoan yhen asian: pohjola porolla kynti,
etelä emähevolla, takalappi tarvahalla.
Tieän puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla:
pitkät on puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla.

“Kolme on koskea kovoa, kolme järveä jaloa,
kolme vuorta korkeata tämän ilman kannen alla:
Hämehess’ on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa;
ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.”

Sanoi vanha Väinämöinen: “Lapsen tieto, naisen muisti,
ei ole partasuun urohon eikä miehen naisekkahan!
Sano syntyjä syviä, asioita ainoisia!”

SONY DSC

Viimeisen vuoden aikana Metsähallitus on panostanut Pisan luonnonsuojelualueella palvelurakenteisiin. Käytännössä kaikki on uusittu ja samalla paikalle on saatu uusi kota. Kaiken nyt rakennetun odotetaan kestävän pitkään, sillä esimerkiksi tornissa ja portaissa on käytetty terästä. Lujat ja kunnossa pysyvät rakenteet ovat myös retkeilijöille turvallisia. Pitkä käyttöikä ja vähäinen huollon tarve tuo kustannussäästöjä ja säästävät myös ympäristöä.

SONY DSC

Ennen polkujen perustamista Pisalle on kuljettu jyrkänteen kautta, joka on Salmenpellon puolelta tultaessa, heti kaiteen alkupäässä alamäestä katsottuna. Nykyisin alueella on reilu 8km polkuja ja osa on jyrkkyyden vuoksi hyvinkin rankkoja ja haasteellisia. Tuo seikka kannattaa ottaa vakavasti retkeä suunnitellessa.

SONY DSC

Me lähdimme matkaan Salmenpellosta, kulkien luontopolkua pitkin Pisalle. Matkalla kävimme kääntymässä myös Pirunkellarilla, mutta se paikka on oman juttunsa arvoinen.

SONY DSC

Rinteitä kivutessamme totesimme kaiteiden olevan enemmän kuin tarpeellinen jyrkissä nousuissa, eivätkä kävelysauvat olisi olleet yhtään pahitteeksi tasaisellakaan. Puunjuuria ja hyvin liukkaita kiviä kun oli vastuksina aivan riittämiin.

SONY DSC

Pisanmäeltä avautuvia maisemia voi nyt ihailla uudesta näkötornista. Sen nokkaan mahtuu kerrallaan kymmenen ihmistä maisemia ihmettelemään.

SONY DSC

Tornin avajaisia vietetään samana päivänä, kun tämä artikkeli julkaistaan. Uudesta näkötornista pitäisi näkyä ihan Puijon tornille saakka.

SONY DSC

Linnnuntietä Puojille on matkaa noin 45 kilometriä. Huipulla ollessa sää oli kuitenkin sen verran pilvinen, että silmän kantama oli paljon tätä lyhyempi. Puijon lisäksi Pisan laelt näkyvät muunmuassa Tahkon rinteet, Kypäräinen ja kaakossa myös Mustikkamäki ja Katkonmäki.

SONY DSC

Jos aiemmin tie ei ole Pisan huipulle vienyt, niin aikaa kannattaa varata ihan reilusti.

Pisantorni kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7010362 E 566625

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi