Melomassa Kymijoen melontareitillä

Olen joskus nuorena käynyt Kymijoella kalastamassa, mutta muistikuvat joesta ovat jo haalentuneet. Kävimme tekemässä pienen melontaretken Kymijoelle ja tutkimassa, miltä se näyttää itse joelta katsottuna.

Kymijoki saa laskuvetensä Päijänteestä. Kalkkisten koskista alkaa järvireitti, joista suurimmat järvet ovat Ruotsalainen, Konnivesi ja Pyhäjärvi. Kymijoella on paljon vesivoimaloita ja patoja, ja se on ennen ollut tärkeä puutavaran kuljetusreitti.

Kymijoki oli ennen Etelä-Suomen merkittävin vaelluskalajoki. Padot, teollisuuden jätevedet ja jokien perkaus tukkien uittoväyläksi kuitenkin hävittivät alkuperäisen vaelluskalakannan lähes kokonaan. Alkuperäinen lohikanta ei kestänyt muutoksia. Nykyään tilalle on istutettu nevanlohi. Vedenlaadun parantuminen, kalaportaat ja kalaistutukset ovat kuitenkin parantaneet kalakantaa, ja merilohikin nousee jo joelle ja lisääntyy luontaisesti.

Anjalan patosilta ja Ankkapurhan teollisuusmuseo

Anjalan patosilta ja Ankkapurhan kulttuuripuisto.

Kymijoen melontareitit alkavat Inkeroisista Anjalanlahden suvannolta. Suosittelen kuitenkin ennen lähtöä tutustumaan Ankkapurhan kulttuuripuistoon. Paikalta löytyy paljon muun muassa Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, ja mikäpä olisikaan parempi tapa aloittaa melonta, kuin käydä kahvilassa herkuttelemassa.

Kymijoki haarautuu ennen Kotkaa kahteen päähaaraan, Hirvikoskenhaaraan ja Pernoonhaaraan. Haarojen väliin jää Pyhtäänsaari, läntistä Hirvikoskenhaaraa kutsutaan myös Pyhtäänhaaraksi. Outdoors Finland-sivusto tarjoaa kaksi melontareittiä: Inkeroinen-Pyhtää 55 kilometriä, ja Inkeroinen-Kotka 34 kilometriä. Linkeistä löytyy kätevät PDF-esitteet mukaan tulostettaviksi.

Kymijoki haarautuukin vielä moneen sivuhaaraan, ja joen kokonaispituus on haarasta riippuen 184–204 kilometriä.

Kuovinkallion laavu.

Kuovinkallion laavu.

Meillä ei ikävä kyllä ollut tällä kertaa aikaa meloa kokonaista reittiä läpi, vaan aloitimme melontamme Kuovinkallion laavulta, lopettaen Hirvivuolteen säännöstelypadolle. Meloimme läpi siis reitin erämaisimman osuuden, muuten reitti on aika pitkälti peltojen välissä melomista.

Reitille tuli pituutta reilut 12 kilometriä, mikä oli melko rento päiväretkimatka. Meillä on käytössämme packraftit, joten voimme lähteä liikkeelle melkein mistä vaan.

Kuovinkallion kohdalla on hienoja kallioita, laavu ja pieni koski.

Kuovinkallion kohdalla on hienoja kallioita, laavu ja pieni koski.

Kuovinkallion laavulle johtaa hyväkuntoinen tie, ja laavun kohdalla on tilaa kääntää isompikin auto. Laavulla on myös matala, sileä kallio, josta on helppo lähteä kanootilla liikkeelle.

Säätiedotus ei näyttänyt meille hyvältä, luvassa oli rankkojakin sateita ja harmaata taivasta. Meillä on kuitenkin käytössämme kuivapuvut, ja kaikki tavarat on suojattu niin hyvin vedeltä, että voimme vaikka kaataa packraftin, joten luonnollisesti vesisade ei haittaa ja sateessa on jopa todella tunnelmallista meloa.

Pieni Kuovinkoski oli heti reittimme alussa.

Pieni Kuovinkoski oli heti reittimme alussa.

Reittimme varrella oli muutama pieni koski. Vesi on vuodenaikaan nähden ollut todella korkealla, ja virtaamat ovat melkein kevään luokkaa. Kaikki muut kosket olivat melko mitättömiä, mutta Martinkoskessa olikin kivat aallot. Kosken aivan vasemmassa reunassa näytti olevan kohta, jossa kuitenkin pääsee ohittamaan melkein kaikki isoimmat aallot niin halutessaan. Packraftin kanssa koski ei kuitenkaan ollut vaikea, vaan hauska kivetön aalto.

Kultaan laavun rantautumispaikka.

Kultaan laavun rantautumispaikka.

Reitti olikin yllättävän erämainen. Mökkejä oli siellä täällä, mutta joki vaikutti todella rauhalliselta ja vihreältä, emmekä nähneet ketään muita ihmisiä koko retkemme aikana.

Kävimme pikaisesti syömässä eväämme Kultaan laavulla, ja laavu näytti ehkä parhaiten varustetulta laavulta, mitä on vastaan tullut. Paikat olivat hienossa kunnossa. Ehkä viereisten vuokramökkien isäntä pitää paikoista huolta?

Hirvivuolteen säännöstelypato.

Hirvivuolteen säännöstelypato.

Reittimme kulki Valkmusan kansallispuiston ohitse, ja halutessaan voi puistossakin käydä kävelyllä. Puiston kohdilla oli kurkipariskunta, joka lenteli edellämme karkuun muutaman kilometrin verran. Näin ehkä myös kalasääsken, mutta niin etäältä, etten ole täysin varma.

Hirvivuolteen padon olimme käyneet tarkastamassa etukäteen, ja automme odotti padon vieressä. Hyvissä ajoin ennen patoa kannattaa mennä ihan joen oikeaa reunaa pitkin, jottei ajaudu padon voimakkaisiin virtauksiin. Pieni väylä menee saaren oikealta puolelta, josta pääsee helpolle Hirvivuolteen nostopaikalle.

Langinkoski on hieno paikka käydä vierailulla.

Langinkoski on hieno paikka käydä vierailulla.

Kymijoki jäi kyllä mieleen upeana Etelä-Suomen melontakohteena, ja tulemme varmasti uudestaan. Suunnittelimme jo, että ensi kerralla aloitamme reittimme Inkeroisista ja haluamme ottaa lopussa haaran Langinkosken luonnonsuojelualueen läpi ja laskea Langinkosken komean stoppariaallon. Kävimme piipahtamassa Langinkoskella, ja melkein jo haimme packraftit autosta, mutta aikataulumme ei antanut tällä kertaa periksi.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja.

Venäjän kruununprinssi, sittemmin Keisari Aleksanteri III kävi Kymenlaaksossa vuonna 1880 ja ihastui Langinkosken lohenkalastuspaikkaan. Hänen pyynnöstään Suomen suuriruhtinaskunta rakennutti paikalle kalastusmajan. Tarinoiden mukaan keisari pilkkoi itse puita, kävi kalastamassa ja keisarinna keitteli lohisoppaa perheelleen.

Kalastusmaja joutui melkein purkutuomion alle 1920-luvulla, mutta onneksi Kymenlaakson museoseura ry otti paikan suojelukseensa. Nyt maja näyttää olevan ehkä paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen.

Melontareitin voi lopettaa merelle, ja matkalla on todella paljon nähtävää. Mikäs sen hienompaa melontaretkellä kuin pysähdellä välillä ottamaan kulttuurikylpyjä ja jatkamalla taas luonnonrauhaan.

Kymijoella meloessa pääsee todella kattavasti tutustumaan alueen historiaan ja luontoon, ja Kotkassa saa vielä ripauksen kaupunki- ja merimelontaa. Mielenkiintoinen, monipuolinen reitti, jonka käymme jatkossa melomassa oikein ajan kanssa. Melontaan pystyy mukavasti yhdistämään vielä kalastamisen.

Melontareitti kannattaa aloittaa Inkeroisista.

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6728262  E 490847.

 

 

1 reply
  1. Marko Pänkäläinen
    Marko Pänkäläinen says:

    Kultaan laavulta voisi laittaa kuvan, jossa näkyy tuliterä iso vuokratalo, aivan siinä laavun takana. Ei siis ole mikään metsälaavu kyseessä, vaan äänekästä naapuria oli ihan runsaasti. Mutta kun saavuttiin paikalle pimeänaikaan, ei oikein voinut kuin jäädä siihen.

    En voi suositella alkuunkaan Kultaan laavua, lähinnä päinvastoin.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.