Lypertön linnake, Katanpää, Kustavi

Eräs tämän kesän mieleenpainuvimmista retkistäni on tutustuminen Kustavin Lypertön saaren läntisimpään niemeen, jossa sijaitsee Tsaarin aikainen rannikkolinnake. Nykyään paikka tunnetaan nimellä Katanpään linnake, mutta vielä vielä viisikymmenluvun alkuun asti paikka oli Lypertön linnake.
Linnake sijaitsee Kustavin Stöömin väylän pohjoispäässä aivan Kihdin tuntumassa.

Paikka on itselleni rakas ja pitkään mieltäni vaivannut. Olen viettänyt kaikki lapsuuteni kesät ja aikuisiänkin liki uintimatkan päässä linnakkeesta. Samoin äitini ja hänenkin äitinsä. Minä olen kuitenkin ensimmäinen, joka tuonne salaperäiselle niemelle on jalallaan perheestämme astunut. Saari tai katanpään niemi on ollut suljettu sotilaiden ja vankien alue ja siksi sinne ei tavallisella kaduntallaajalla ole ollut asiaa. Omat muistikuvat niemestä liittyvät lähinnä lapsuuteen, jolloin sotilaspojat odottelivat linja-autoa Kaurissalossa.

katanpää (15)

Isoäitini tiedot saaren tapahtumista perustuvat paikallisten miesten ohimenneisiin puheisiin. Moni heistä oli ollut aikanaan töissä saarella mm. vanginvartijana. Isoäitini muistteli jopa sellaista, että sodan aikana koko Kaurissalon asukkaat meinattiin evakuoida Taivassaloon asti, vaikka muuten sodan melskeet eivät paljoa Kustavin saaristoon vaikuttaneet. Joten Katanpäänlinnakkeen vaikutus on ollut vielä silloin todella merkittävä uhka viholliselle.

Olin siis useamman kesän jo havitellut matkaa saarelle. Aina se oli jotenkin tyssännyt matkaan itse saarelle, itse kun en omista venettä. Paikallisilla kalastajilla riittää vilskettä kesäiseen joten turistien kuskailu ympäri kyliä tuskin päiväohjelmaan uppoaa. Nyt meitä kuitenkin onnisti, josta suurkiitokset Voitto Ruhaselle, joka suostui kuskaamaan meidät kohteelle.

katanpää (37)

Saarelle saavuttaessa vastaan lyö heti erikoinen ilme, sillä jo satamassa matkalaisia muistuttaa vanhat piikkilanka-aidan metallirungot vankila-ajoista ja terästynnyrit.

katanpää (39)
Linnakkeeseen tutustuminen alkaa vanhalla tykkitieosuudella, joka muistuttaa kovasti Ahvenanmaan linnakkeilla näkemiäni 8 metriä leveitä pedantisti tehtyjä luotisuoria mukulakiviteitä. Vastaavanlainen on tämäkin ja hauskana yksityiskohtana mukulakivitiessä voi jopa havaita ajoittain keskiviivankin. Kukas kaheli sitten tälläisen on tänne rakentanut? Miestyötunteja voi vain hiljaa laskea mielessään. Linnake rakennettiin Venäjän vallan aikana ja työvoimana käytettiin mm. vankeja.

Vankeja tuotiin aina kaukaa Amurin ja Mantzurian alueilta. Hurjimmat heistä olivat ”hunghuuseja” eli punapartoja. He olivat pahamaineisia maantierosvoja ja junanryöstäjiä. Paikalliset asukkaat ovat väittäneet, että vankeina olisi ollut kiinalaisia naisvankeja, mutta he ovat saattaneet erehtyä, sillä punapartojen asuun kuului nahkainen, lähes polviin asti ulottuva liivi sekä selässä roikkuva pitkä musta kankipalmikko.

Tykkitien kivet ja hiekka on tuotu lähisaarilta ja siinä on kulkenut myös kapearaiteinen rautatie satamasta aina kasarmialueelle asti. Rautatien vetovoimana on toiminut hevonen ja sillä on helpotettu niin ammusten kuin tykin osien siirtoa alueella. Nykyään rata on purettu, mutta metsän laidassa voi vielä havaita vanhoja ratakiskon palasia.

Tykkitietä taivallettua liki kilometrin saavutaan itse kasarmialueelle. Rakennuskannassa pilkistää selvästi esiin venäläisyys tai jotain joka ei ole tyypillistä saaristossa.

katanpää (41)

Katanpään niemi ilemstyi historiankirjoihin Suomen sodan aikoihin 1808–09, jolloin kuningas Kustaa IV Adolf suoritti sen salmien suojassa menestyksekkään tykkivenehyökkäyksen venäläisen laivasto-osaston kimppuun. Sodan loputtua Katanpää ja kuten melkein koko muukin Suomi joutui venäläisten haltuun.

Krimin sodan aikana 1855 saarelle rakennettiin Pietarista Hangon kautta Uuteenkaupungiin johtavan optisen lennätinlinjan lennätinasema. 1914 sen tilalle rakennettiin Venäjän Itämeren laivaston lennätinasema. Saarella on muistona tästä ajasta paikka, jota kutsutaan Telegrammivuoreksi. 1910-luvulla päätettiin myös alkaa varustaa saarta tykein, koska paikka oli strategisesti merkittävä. Sieltä pystyi valvomaan kaikkia kolmea Kustavin halki kulkevaa rannikkoväylää.

Linnoitus kuuluu osana Pietari Suuren Merilinnoituksia ja on samalla osa sen pohjoisinta puolustusketjua. Linnoituksen myöhäinen rakentamisajankohta on myös tehnyt siitä muista linnoitteista poiketen erilaisen ja samalla harvinaisen näin ehjänä säilyneenä kokonaisuutena. Ahvenanmaan linnoitteet ovat noudattaneet samaa rakennustyyliä, mutta ne ovat demilitarisoituja.

Kasarmialueelta jatketaan matkaa itse tykkipattereille. Tie haarautuu ja tässä kohtaa suosittelen valitsemaan reitin isolle patterille.
Iso tykkipatteri on varsin näyttävä kolossi, sillä on mittaa noin sata metriä ja se on rakennettu vuonna 1915. Patteri on rakennettu aikanaan ns. säästöbetonista ja se on selvästi havaittavissa, vaikka kohde on aikaan ja säiden armoihin nähden mielestäni varsin hyvässä kunnossa.

katanpää (4)

Aikanaan aseistus on koostunut neljästä venäläisvalmisteisesta 152/45 Canet -tykistä, joiden kantama on noin 11 km. 1939-40 aseistusta parannettiin ja itse linnoitusta vahvistettiin suojien ja taistelukaasujen varalta. Nykyään paikalla koreilee kaksi museoitua 152/50T tykkiä, joilla on ammuttu viimeksi vuonna 1989. Patterissa sijaitsee myös miehistö- ja komentobunkkerit, joihin tutustumiseen tarvitaan valoa mukaan, mutta kohteet ovat ehdottomasti käväisemisen arvoisia.

katanpää (3)

Isolta patterilta polku jatkuu merivartiotornille, joka on 70-luvulla rakennuttu ja useaan otteeseen korjailtu jälkikäteen. Suuremmasta remontista on vielä muistona lohikäärmereliefi vuodelta 2002, jolloin tornia ehostettiin talkoovoimin Vinden Drad -tapahtuman tiimoilta.

katanpää (32)

Tornista avautuu upeat näkymät aina Isokarin majakalle, jonne matkaa kertyy 8 merimailia ja 13 merimailin päässä olevaan Uuteenkaupunkiin asti.

Lopuksi polku poikkeaa vielä pienellä patterilla, jonka kunto on selvästi rapistuneenpi kuin ison patterin. Metsän siimeksestä pilkistää tykkitorni, joka on naamioitu peltiseen ”latoon” sitäkin kannattaa käväistä käydä katsomassa. Samoin kannattaa piipahtaa rannassa, jossa laineet tekevät tauotonta työtään rantakallioita vasten.

Pattereilta poistuttaessa takaisin kasarmialueelle, polun vartta alkavat peittää oudot louhitut kivenmurikat. Näistä kivistä alkaa Katanpään toinen historia. Venäläisten poistuttua saarelta keväällä 1918. Linnake muutettiin vartiolinnakkeeksi vuonna 1925 mm. hankalien kulkuyhteyksien takia. Syksyllä 1930 alettiin linnaketta muuttamaan varavankilaksi ja kasarmit otettiin vankilakäyttöön.

Vankien pääasillinen tehtävä oli nupukivien louhiminen katujen rakennusaineeksi sekä kalastus. Louhos käynnistettiin vuonna 1930 ja toiminta loppui vuonna 1939. Työtä tehtiin kuutena päivänä viikossa ja työurakkana oli hakata vähintään 80 nupukiveä viikossa. Kiviä on arvioidan hakatun toista miljoonaa kappaletta ja niitä löytyy ympäri Suomen ja Euroopan katuja sekä kivettyjä pihoja.

katanpää (18)

Sataman läheisyydessä sijaitsee varsinainen kivilouhos. Silokalliot on hakattu kauttaaltaan katukiviksi ja viime vuosikymmenten toiminta jonkinlaisena epävirallisena kaatopaikkana vielä korostaa paikan karuutta. Kivilouhoksen alueella sijaitsee myös kallioon hakattuja taisteluhautoja ja tuliasemia.

katanpää (19)

Louhokselta poistuttaessa kohti vierasvenesatamaa ja saunoja peigtää maaston kallioiden lomassa kasvavat mattokuuset.

1999 puolustusvoimat luopui linnakkeesta ja alue siirtyi Metsähallitukselle, samalla myös portit aukesivat matkailijoille. Nykyään linnakeniemi on ilmeisesti veneilijöiden suosiossa, koska laiturissa oli silloinkin kymmenkunta purjevenettä.

Paikkana linnake on todella upea kokonaisuus, niin luonnon, historian kuin sotilasrakenteidenkin takia. Harmillista on, että niemelle pääsy vaatii oman veneen tai kuljetuksen. Kesäisin paikalle tehdään opastettuja vesibussiretkiä. Aikaa kannattaa varata useita tunteja ja muistaa ottaa myös evästä mukaan. Satamasta löytyy myös grillikatoksia ja vuokrattavissa oleva sauna sekä telttailualue. Paikalla toimii kesäisin kahvila, josta saa pientä purtavaa. Koirat ja kissat on pidettävä alueella kytkettynä, samoin toivotaan vierailijoiden pysyvän merkityillä poluilla kohteisiin tutustuttaessa.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6733812 E 181593

1 reply
  1. Iivi
    Iivi says:

    Me ei varmaa saada Voittoa heittämää meit tonne mut paljon tosta Piin pihasta tulis tonne matkaa ja jaksaisko sitä soutaa? Kun kerranki Janne innostui jostain ja haluis tuolla käydä ja ollaa varmaa sinne Kustaviinki menossa tässä vielä enne joulua.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.