Koroistenniemi – siellä, mistä Turku sai alkunsa

Turun tuomiokirkolta noin puolitoista kilometriä Aurajokea ylävirtaan, niillä main, missä se risteää Vähäjoen kanssa, sijaitsee ainutlaatuinen muinaisjäännöskohde Koroistenniemi.

Kerrotaan, että varsinainen vanha Turku olisi saanut alkunsa Koroisilla 1100-luvulla. Paikalla sijaitsi jo tuolloin merkittävä kylä, kauppa- sekä markkinapaikka Halistenkosken estäessä laivojen nousun edemmäksi yläjuoksulle.

koroinen-3371

Samaan aikaan, 1156, löivät ensimmäiset ristiretket maahamme. Tutkimuksien mukaan ensimmäinen suuntautui Kalantiin, josta kuningas Eerik ja piispa Henrik jatkoivat matkaansa Kokemäenjoelle ja Satakuntaan.

Tarinan epäonnisen lopun on luultavimmin jokainen on kuullut. Köyliöläinen talonpoika nimeltään Lalli sotki herrojen asiat. Tuon seurauksena, useiden mutkien kautta, asettui piispanistuin eli hallinnollinen keskus ensin Nousiaisiin.

koroinen-

1200-luvun alussa kirkollisen johdon huomio alkoi kiinnittyä Koroisten alueeseen, sillä olihan Koroisten seutu huomattavasti soveliaampi paikka piispanistuimelle kuin Nousiainen, myös veronkeruun kannalta.

Suomen lähetyspiispa Tuomas saikin vuonna 1229 paavi Gregorius IX:ltä bullan, jossa sanottiin, että piispanistuin olisi siirrettävä Koroisten niemelle. Alue sattui sopivasti kuulumaan samoihin aikoihin perustetun Maarian seurakunnan maille.

koroinen-3377

Koroisten niemi oli tarkoitukseen mitä sopivin paikka. Niemi oli kolmelta sivulta veden ympäröimä ja rannat olivat jyrkkiä. Neljännelle sivulle voitiin rakentaa maavallitus, kuivahauta ja silta, joten alue oli hyvin puolustettavissa.

Miksi asia sitten katsottiin tärkeäksi? Piispanistuin oli Ruotsin vallan tukikohta Suomessa. Piispan käsissä oli sekä kirkollinen että maallinen valta. Vuonna 1229 paavi oli myös antanut luvan, että Suomen piispa sai ottaa haltuunsa pakanalliset lehdot ja muut pyhät paikat mm. Liedon Vanhanlinnan. Pian kirkko omistikin Suomen hiippakunnassa paljon maata.

koroinen-3326

Koroisiin nousi historiallisten ja arkeologisten lähteiden perusteella 1230-luvulla hirsistä salvottu piispankirkko, mitoiltaan 27,5x 10,5 metriä. Kaivausten perusteella on uskottu, että tämä rakennus olisi palanut parin vuosikymmen kuluessa rakentamisestaan, joten paikalle pystytettiin aiempaa suurempi kirkko, 27,5×14,5 metriä. Tämä olisi mahdollisesti tapahtunut 1200-luvun puolivälissä.

koroinen-3387

Puukirkkojen jäännösten itäpuolelta on löydetty vankan kivirakennelman kolmen seinän perustukset.
Nätä rakennelma on askarruttanut tutkijoita tähänpäivään asti. Onko kenties kyseessä kuorirakennus, joka olisi ollut alku kivikirkkohankkeell? Vai myöhemmin keskiajalla tehdystä entisen piispankirkon ja siihen haudattujen piispojen muistokappeli?

Muistokappeliksi rakennus olisi sopiva, koska Koroisten piispankirkkoon tiedetään haudatun kolme lähetyshiippakunnan piispaa. Jos rakennus olisikin piispallisen Koroisten vaiheen aikainen 1200-luvulta. Tällöin kyseessä olisi Suomen vanhin tunnettu kivirakennus Jomalan kirkon ohella.

koroinen-3389

Niemen etelärinteessä ovat nähtävissä vieläkin kahden jykevän kivirakennuksen jäännökset. Näiden on arveltu olleen puolustustorni ja piispanpalatsi.

Mikä sitten johti Koroisten hallintoalueen hylkäämiseen? Koroinen alkoi menettää merkitystään 1280-luvulla. Maankohoaminen ja meren vetäytyminen esti saksalaisten kauppiaiden koggi-tyyppisten alusten nousemisen enää Koroisiin asti, joten uusi kauppapaikka syntyi Unikankareen tuntumaan. Koroisten linna raunioitui vähitellen, ja piispa rakensi uuden linnan Kuusistoon. Kirkon hallinnollinen keskus siirtyi näihin uusiin toimipisteisiin 1280-luvun lopulla.

koroinen-3350

Mihin katosi historiankirjoista Koroisten piispojen historia?

Palataan vielä hetkeksi historiaan ja siihen mikä nykytutkimuksessa on nostanut kohteen esiin. Koroisten kirkon ja Räntämäen, eli Maarian kirkon oletettiin 1700-luvun tutkimuksessa olevan sama paikka. Tämä virheellinen tutkimusperinne jatkui aina 1800-luvun lopulle asti, jolloin vasta oikea Koroinen löydettiin ja sitä alettiin tutkia.

Alueen ensimmäisiä tutkimuksia aloitti Hjalmar Appelgren 1898-99, mutta Juhani Rinne suoritti tutkimuksen pääosin loppuun vuosina 1900-1902. Maata avattiin alueelta kaikkiaan 3500 neliömetriä ja löytöjä tallennettiin lähes 3000 kappaletta.

koroinen-3383

Rinteen suunnitelmissa oli julkaista tutkimuksista tarkempi monografia, mutta hän ei saanut valmiiksi, kuin joitain katsauksia. Onneksi vanha arkeologinen löytöaineisto on vieläkin tallella, sillä vaikka Rinne ei ollut laatinut tarkkoja kaivausraportteja, on häneltä säilynyt löytöluettelo, muistiinpanoja ja karttoja.

Tämän päivän tutkijoilla on edessään lähes loputon ja kimurantti haaste siis edessään setviä aikanaan epäonnisen tutkimuksen aukot ja ristiriidaisuudet. Vielä on epäselvyyksiä muun muassa siinä, mikä on ollut alueen merkitys kauppapaikkana ja laajemmin oikeastaan koko alueen kronologia on hieman hämärän varjossa.

koroinen-3368

Retkikohteena Koroistenniemi on aikamatka historiaan varsin komeissa puitteissa. Kulttuurikuntoilureitti Suomen sydän on eräs tapa tutustua kohteeseen. Reitti kiemurtelee läpi Aurajokilaakson ja samalla opastein esittelee joenvarren historiaa, teollisuutta sekä floraa että faunaa.

Opasteista voi oppia esim. tietoa argeofyyteistä eli muinaistulokkaista. Koroisten niemen tuntumassa näistä voi tavata mäki- ja ahdekauran, joita on kenties käytetty ravintona. Lääkekasveista tuttu heinäratamokin on muinaistulokas, jolla on paranneltu haavoja ja keuhkoputkenvaivoja.

koroinen-3356

Varsinaiselle muinaismuistoalueelle on opastein johdettu kulkusuunta, jota lieneekin paras käyttää. Vallin ylitse vapaasti loikkimista toivotaan vältettävän, koska historiallinen maaines kärsii jo nyt ikävästi tallatuista epävirallisista poluista. Myös roskien toivoisi löytyvän toisaalta kuin alueelle muistoksi pystytetyn suuren valkoisen ristin juurelta.

Alueella on tänä päivänä nähtävissä rakennettu maavallitus ja kuivahauta sekä rakenteelliset jäännökset kirkosta. Etelärinteessä on nähtävissä kahden erillisen rakennuksen pohjat, joista toisessa on edelleen havaittavissa tiiltä. Jokilaakson maisema on ainutkertainen koko maassamme. On sanottu, että jos seisoo tietyssä kohtaa Koroisten niemellä voi yhdellä silmäyksellä nähdä kolme keskiaikaista kivikirkkoa, tätä ei voi toisaalla maassamme todentaa. Samalla näkee miten meri on aikanaan paennut joesta maankohoaman myötä. Vanhaan uomaan verraten joki on nykyään, kuin vaivainen puro.

koroinen-3337

Vähäjoen suistossa on kaunis pieni koski, jonka elämää on rauhoittava seurata kesäaikaan.
Alueelle on tuotu myös penkki koivujen katveeseen, jossa voi nauttia maisemista kohti joen alajuoksua ja Unikankaretta.

Kokonaisuutena Koroisten niemi on paikka jossa voi kirjaimellisesti rauhoittua kaupungin vilskeestä ja imeä itseensä aitoa historian havinaa.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6712622 E 241052

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.