Kirkkopakka – lohkareita ja luolia Alahärmässä

Etelä-Pohjanmaan lakeuksien laidalta löytyy useita ohikulkijalle sopivia luontokohteita. Yksi tällainen on Kauhavalla, entisessä Alahärmässä, pitäjän pohjoislaidalla Ekolan kylässä sijaitseva Kirkkopakka. Muuten niin tasaisella alueella on metsäinen kumpare, jonka laella on valtavista kivistä muodostunut lohkareikko, jossa on useita luolia. Pikkupoikana kolusin lohkareikon kaikki koluttavissa olevat luolat, mutta nyt isompana en ihan kaikkiin enää taivu. Silti paikan päällä on aina kiehtovaa käydä.

Lohkareikon itäseinämä on päällekaatuvan jyrkkä, ja sen juurelle on yhdessä luolista pesinyt kettu kasannut suuren maakasan. Seinämä juurelta katsottuna vasemmalla on kallionhalkeama, josta voi yrittää kiivetä lohkareikon pääluolaan, mutta ilman tikapuita se vaatii hyviä kiipeilijän taitoja. Luolaan pääsee kuitenkin myös yläkautta, jyrkänteeltä oikealle lähtevää ja lohkareikon päälle johtavaa polkua seurailemalla.

Kirkkopakan itäseinämä. Tästä on hyvä lähteä tutustumaan lohkareikon luoliin ja sen päältä avatuviin maisemiin.

Kirkkopakan itäseinämä. Tästä on hyvä lähteä tutustumaan lohkareikon luoliin ja sen päältä avatuviin maisemiin.

Pienempi luola löytyy pääluolan eteläpuolelta. Pienikokoinen pääsee sen luo pääluolasta kivien välistä rakoa pitkin mönkimällä, isompien täytyy kiertää ulkokautta. Kaksiosaiseen pikkuluolaan pudottaudutaan kaltevaa kalliota pitkin: eteisluolasta on pääsy peräkammarin puolelle, jos luolaan vain uskaltaa mennä. Luolan lattialla on matto, joten luolaa on joskus pidetty majana. Pienenä kävin itsekin luolassa monesti, mutta nykyään olen tyytynyt kurkkimaan luolan suulta sisään. Luolaan meneminen vaatisi oikeanlaisia varusteita ja mönkijän asennetta.

Pronssikaudella n. 1500 eKr Kirkkopakka oli pieni saari keskellä pitkää salmea, joka johti ulkomereltä etelään päin, kohti laajaa Lapuanlahtea. Tämä entinen merenlahti näyttäytyy maisemassa nykyisinä peltolakeuksina. Lapuanlahden rantamilta tunnetaan joitain pronssikautisen asutuksen jäänteitä, mutta erityisesti hautaröykkiöitä. Kenties Kirkkopakan nimi juontaa juurensa jo tuolta ajalta; kirkonmäkeä tarkoittava nimi saattaa viitata vanhastaan tunnettuun pyhään paikkaan. Kirkkopakkaan liittyy vanhoja kansantarinoita, joissa seikkailee peikkoja ja jättiläisiä, löytyypä kirkkopakalta jättiläisen varpaanjälkikin.

Opastaululta löytyy kartta, joka kertoo, miltä maisema näytti pronssikaudella.

Opastaululta löytyy kartta, joka kertoo, miltä maisema näytti pronssikaudella.

Kirkkopakka on myöhäisempinä aikoina toiminut kyläläisten kokoontumispaikkana. Paikalla on kokoonnuttu vapaa-ajan rientojen ja huvittelun merkeissä, mutta myös vakavampien asioiden äärellä, kuten sota-aikoina. Metsän keskellä sijainneen syrjäisen louhikon keskellä on ollut suojainen paikka pitää kokouksia mm. jääkäreiden toimintaan liittyen. Kirkkopakan laelta puista löytyvät nimikirjainkaiverrukset eivät kuitenkaan liity näihin levottomiin aikoihin, vaan suurten ikäluokkien nuoruuteen. Kirkkopakka onkin ollut aina kylän nuorison suosiossa.

Kirkkopakalle on opasteet valtatie 19:n varresta. P-paikkana toimivalle maamiesseuran hallin pihalle on matkaa alle 300 m, ja sieltä on parin sadan metrin kävelymatka varsinaisen polun varteen. Taimikoiden ja varttuneempienkin metsien läpi kulkeva alle puolen kilometrin mittainen polku kuljettaa lohkareikon jyrkimmän seinämän juurelle, mistä käsin voi aloittaa lohkareikkoon ja sen luoliin tutustumisen. Polun varrelta ja paikan päältä löytyy kaksi opastaulua ja vieraskirja. Oiva paikka virkistäytyä ohikulkumatkalla ja sopii seikkailuhenkisten päiväretkikohteeksi vaikkapa huvipuistoretken lomaan.

Näkymä Kirkkopakan laelta.

Näkymä Kirkkopakan laelta.

Kirkkopakka kartalla, ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7028914  E 287355

1 reply
  1. Raimo Luomanen
    Raimo Luomanen says:

    Syntymäkotini on Pukkihaassa muutama sata metriä Kirkkopakan polun päästä. Siellähän sitä aina kersana koluttiin. Jättiäisen varpaan jäljen lisäksi muistiin jäi ainakin peikkojen sänkyrati.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.