Kiire häviää suolla: Hämmäauteensuo Lappeenrannassa on helppo ja kiehtova piipahdus luontoon

Kun jatkaa matkaansa Lappeenrannan keskustasta pitkin Vanhaa Viipurintietä (tie 390) kohti Vainikkalaa ja antaa tiheimmän asutuksen ja taajaman jäädä taakseen, voi löytää hyvin mielenkiintoisen päiväretkikohteen vain vajaan 10 kilometrin päästä Lappeenrannan keskustasta. Peltojen loputtua tulee pieni pätkä metsää, ja sitten se on siinä. Risteys tulee ehkä hieman varkain, mutta valveutunut silmä erottaa Hämmäauteensuon kyltin oikealla.

Hämmäauteensuo on noin 30 hehtaarin kokoinen koho- eli keidassuo, joka koostuu rämeestä ja nevasta.

Paikka on kieltämättä vaikuttava näky, kun seisoo läpi suon menevien pitkospuiden alkupäässä. Takana on suuria kuusia ja hyvin vahvaa havumetsää, joka muuttuu suoksi hetkessä. Edessä näkyy vain puhdasta suomaisemaa, kitukasvuisia mäntyjä ja vaivaiskoivuja.

Kiirettä pitkospuita kävellessä ei kannata pitää, jos on yhtään kiinnostunut suoalueiden kasvillisuudesta. Vaikka pitkospuilta ei teekään mieli poiketa suolle kävelemään, löytyy matkan varrelta jos ja vaikka mitä mielenkiintoista nähtävää. Ensimmäisenä katse kiinnittyy mataliin mäntyihin ja vaivaiskoivuihin. Tarkemmin katsoessa maata peittävät paikoittain mattomaisena leviävä vaivero, jonka seassa kasvaa karpaloita ja hilloja.

Rahka- ja karhunsammalten joukossa kasvaa yksi niistä harvoista lihansyöjäkasvisuvuista, joita kasvaa Suomessa luonnonvaraisena. Kihokkien sukuun kuuluva pyöreälehtikihokki on ottanut hyvin oman tilansa painautuen sammalia vasten. Tämä pieni kasvi olisi ehkä jäänyt huomaamatta, jos ei hetkeksi olisi malttanut pysähtyä ja hieman kyykistyä katsomaan, mitä kaikkea isompien kasvien seassa kasvaakaan.

Pitkospuita pitkin on helppo kävellä ja ne vievät suon toiselle laidalle, josta polku jatkuu kohti laavupaikkaa.

Reitti on kaikkinensa lyhyt, alle 2 kilometriä, ja laavu tulentekopaikkoineen ja huusseineen on noin puolessa välissä reittiä.

Matka jatkuu laavulta suon vierttä pitkin takaisin parkkipaikalle metsämaisemissa. Reitti tarjoaa erittäin hyvän katsauksen suomaisemaan ja sen kasvillisuuteen. Alueelle tyypillisiä lintuja ja muita eläimiä voi myös nähdä, ainakin sisiliskoja alueella tuntui olevan. Ne olivat tulleet pitkospuille lämmittelemään aurinkoon ja sujahtelivat meidän tullessa paikalle takaisin lankkujen alle piiloon. Kehtasimmekin häiritä niiden rauhaa aurinkoisena sunnuntaipäivänä.

Kartta

Sijainti: N=6764429.610, E=569837.308
(ETRS-TM35FIN)

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.