Jylhät siirtolohkareet keskellä lakeuksia: Pesäkivet, Kokkola

Jouluna tulee syötyä, syötyä ja syötyä. Niin tänäkin jouluna. Onneksi minulle vinkattiin kinkun sulatusjutuksi Kokkolan ja Kannuksen rajan tuntumassa sijaitsevat pesäkivet.

Mietin paikan nimeä. Pesäkivet. Mistä lie nimen saanut? Nimi osoittautui ansaituksi perille päästyäni. Kyseessä siis yllättävän tiivis ja korkea kasa siirtolohkareita, jotka erottuvat edukseen onkaloineen muuten niin tasaisessa maastossa.

Korkeuserot

Pesäkivet sijaitsevat noin 30 minuutin ajomatkan päässä Kokkolasta, Kajaanintien (Vt 28) varresta. GoogleMapsissa perille vievää metsätietä ei ole nimetty, mutta pienessä kyltissä lukee Pesäkiventie. Helpoiten perille löytää syöttämällä Mapsiin osoitteeksi Riipan P-alue, Kokkola. Parkkipaikalta on risteykseen noin 400 metriä Kannuksen suuntaan, josta Pesäkiventie kääntyy pohjoiseen.

Metsämaisemaa

Juuri ennen kiviröykkiötä aukeaa lähes paljaaksi hakattu metsäalue. Alue on hiekkapohjaista kangasmetsää. Maisemat ovat viihdyttävät ja mietiskelin itsekseni, että tänne täytyy tulla kuvailemaan revontulia ja tähtiä.

Jäinen reitti huipulle

Parkkeeraan autoni kivien tuntumaan ja hyppään ulos. Yllätyksekseni kivikasa on korkea ja laaja. Jotenkin hassua ajatella, että jääkauden aikana samalla paikalle on kasaantunut iso läjä siirtolohkareita. Lähempi tarkastelu osoittaa, että lohkareet ovat hyvin kvartsipitoista kiveä, joka on kestänyt muinaisen mannerjään vyörymisen voimia.

Lohkareita

Luolia, onkaloita ja halkeamia riittää, ja korkein huippu kohoaa silmämääräisesti 10 metriin. Tekisi mieli kiivetä kivien päälle tiirailemaan maisemia, mutta viime päivien suojasäät ja yöpakkaset ovat tehneet kivipinnoista niin jäiset, etten lähde uhmaamaan kohtaloani. Sen sijaan keskityn onkaloihin.

Luolia ja lohkareita

Välillä aukot olivat minulle liian pieniä, mutta pienelle ihmiselle varmasti sopivia ja jännittäviä. Kuulemma korkeimmalta kohdalta on aikoinaan näkynyt 3 kunnan kirkontornit: Kälviä, Lohtaja ja Kannus. Nykyään Kälviä, tai paikallisesti ”Käläviä”, ja Lohtaja ovat osa Kokkolaa, ja kivet ovat madaltuneet lohkeillessaan aikojen saatossa.

Tontut talvimaisemissa

Pesäkivet-nimestä en löytänyt googlettamalla mitään lisätietoa. Voisiko olla, että onkaloissa on asustellut jos jonkinmoista elukkaa? Kenties ilveksiä? Ainakin hiiren jälkiä tuoreessa lumihangessa näkyy paljon. Mahtavista ja terävistä lohkareista on vaikea ottaa niiden ansaitsemaa mahtipontista kuvaa. Tyydyn siis sanomaan, että poikkea itse paikalle ihmettelemään!

Kivien sisäpiha ja siirrettävä tulisija

Keitämme isäni kanssa nokipannukahvit siirrettävässä tulisijassa, joka pääsi koeajolle pesäkivillä. Löysimme kivien seasta ”sisäpihan”, johon kasasimme oman patenttimme. Virityksenä siis metallinen kolmijalka, josta roikkuu 3 kettinkiä joiden päihin on koukuilla liitetty vanhan savustuspöntön pohja. Kätevä mukana kuljetettava tulisija!

Muistettavaa ja muuta tietoa

Vaikka lapset varmasti ovat kesällä ja talvella luolista ja onkaloista mielissään, kannattaa perään katsoa, etteivät putoa kovin korkealta alas. Aikuistenkin on syytä noudattaa suurta varovaisuutta lohkareita tutkiessaan.

Paikalta löytyy myös tulipaikka ja roskis, mutta puut on tuotava itse. Kesällä kuulemma kivien lomassa kiipeillään monilla eri tavoin.

Tulipaikka makkarakeppeineen

Lumesta johtuen en tiedä, onko kivikon parkkipaikka täysin esteetön, mutta lastenrattaiden kanssa voi tulipaikan tuntumassa oleilla. Paikka tuntuu olevan lähiasukkaiden suosiossa, kun tunnin aikana näimme noin 10 ihmistä. Kilometrin säteeltä löytyy ainakin 3 tervahautaa ja Mouruttajan kallio, jossa on muinainen kiviröykkiö. Geokätköilijöille tiedoksi, että aarteita löytyy alueelta useampi.

Kartta | ETRS-TM35FIN tasokoortinaatit N 7089363,223 E 335318,844
GoogleMaps perille

Lumiukolla komeat maisemat

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi