Järvelän kosteikko on lintukeidas Turun keskustan tuntumassa

Järvelän kosteikolla pesii monipuolinen kosteikkolinnusto.

Laulujoutsenten ääni kaukaisuudessa kantautuu korviini. Pienen odottelun jälkeen ääni lähestyy minua ja lopulta kaksi laulujoutsenta lentää näkyviin metsän takaa. Ne laskeutuvat edessäni avautuvalle kosteikolle. Odotan hiirenhiljaa mitä tapahtuu, koska kosteikolla asuu toinen laulujoutsenpariskunta, joka tiukasti pitää kiinni reviiristään. Naaras hautoo pesäkummulla ja koiras seuraa vähän matkan päästä laskeutuvia joutsenia. Heti niiden laskeuduttua paikan isäntä lähtee uimaan kohti vierasta paria. Vauhti kiihtyy ja lopulta reviiriään puolustava koiras lentää kohti joutsenia ja ajaa heidät huudellen pois. Tämän episodin aikana muu kosteikon luonto elää omaa elämäänsä, mustakurkku-uikut tanssivat komeaa soidintanssiaan, “klyit-vit-vit” ääni kuuluu taivaalta ja metsäviklo lentää vauhdikkaasti ylitseni, sekä nokikanat eli tuttavallisemmin keilapallot kisailevat keskenään juoksemalla vedenpintaa pitkin. Olen tullut linturetkelle Järvelän kosteikolle, jonka tuttu keväinen elämä ottaa minut lämpimästi vastaan.

Mustakurkku-uikkuja pesii Järvelän kosteikolla yli 10 paria ja niiden soidintanssi on komeaa katseltavaa.

Kosteikon linnusto

Järvelän kosteikko Kaarinan ja Liedon rajalla Littoistenjärven pohjoispuolella on upea linturetkikohde ihan Turun keskustan tuntumassa. Kosteikolla pesii laulujoutsenten lisäksi mm. yli 10 paria mustakurkku-uikkuja, heinätavi, metsäviklo ja liejukana. Muuttoaikoina kosteikolle pysähtyy monia pohjoiseen matkaavia lintuja kuten pikkulokkeja, suokukkoja, mustavikloja ja välillä jopa vesipääskyjä.

Pikku-uikku on nykyään kosteikolla jokavuotinen vierailija ja sen pesintäkin varmistettiin kertaalleen pari vuotta sitten. Kosteikolla pesi muutama vuosi sitten useampi pari piisameita, mutta mahdollisesti kosteikolle kotiutunut minkki on karkoittanut ne muualle. Kosteikon rantaniitty on myös hyönteisharrastajien suosiossa, joten kosteikkoa voidaan pitää oikeana luontoharrastajien paratiisina.

Heinätavi on harvalukuinen pesimälaji Varsinais-Suomessa, niitä pesii Järvelän kosteikolla 1-2 paria. Kuvassa oikealla koiras ja vasemmalla naaras.

Kosteikon historia

Järvelän kosteikon historia on mielenkiintoinen. Vielä 10 vuotta sitten paikalla oli vain viljelyspelto. Viereiseltä Littoistenjärveltä tulee pellolle oja, ja vesi pidettiin pois pellolta ojassa olevalla pumpulla. Pumppu meni kuitenkin rikki ja vesi pääsi valumaan pellolle. Näin paikalle syntyi vahingossa kosteikko. Linnut ottivat paikan heti omakseen ja näin Varsinais-Suomeen syntyi uusi mielenkiintoinen linturetkikohde. Kaarinan kaupunki lunasti maan itselleen ja alkoi kehittämään kosteikkoa linturetkikohteena. Sen reunalle rakennettiin esteetön lintulava, josta alueen lintuja voi tarkkailla lähietäisyydeltä. Muutama vuosi myöhemmin Liedon puolelle rakennettiin korkeampi lintutorni, josta on hyvä tarkkailla lintujen muuttoa ja sieltä näkee kosteikon korkealta eri perspektiivistä. Tällä hetkellä Kaarinan kaupunki hakee kosteikolle luonnonsuojealue -statusta, jotta alueen tulevaisuus olisi turvattu. Kosteikkoa hoidetaan maltillisesti mm. ruoppaamalla, rantaa niittämällä sekä rakentamalla sorsille pesälaatikoita.

Liedon lintutornista on hulppeat näkymät kosteikolle. Tornista kosteikko näkyy eri perspektiivistä kuin oikeassa reunassa puun takaa pilkottavalta lavalta. Kuva on otettu huhtikuun lopulla.

Milloin kosteikolla kannattaa vierailla?

Järvelän kosteikko on parhaimmillaan keväällä huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Huhtikuussa jäiden sulaessa kosteikolle saapuu jo monta vuotta alueella pesinyt laulujoutsenpariskunta. Joutsenten seuraksi kerääntyy mukavasti sorsalintuja kuten lapasorsia, haapanoita, taveja ja tukkasotkia sekä nokikanoja. Huhtikuun lopulla saapuvat ensimmäiset mustakurkku-uikut, jotka toukokuussa valtaavat kosteikon. Myös metsäviklo on mielenkiintoinen laji, joka esiintyy yleisenä kosteikolla huhtikuusta alkaen.

Toukokuussa tarkkaillaan muuttomatkallaan pysähtyviä kahlaajia kuten mustavikloja, liroja ja suokukkoja. Liejukanat ovat usein parhaiten näkyvillä alkukeväällä, kun kasvillisuus on vielä matalaa ja pesinnät eivät ole käynnissä.

Myöhemmin kesällä on kiva seurata laulujoutsenten, nokikanojen ja sorsien poikasten kasvua. Syksyllä kosteikolle kerääntyy usein paljon harmaahaikaroita ja peruspuvuissa olevia sorsia. Jos liejukanojen pesintä on onnistunut, niin alueella voi nähdä myös nuoria liejukanoja.

Jos liejukanan pesintä onnistuu, on kosteikolla hyvät mahdollisuudet nähdä nuoria liejukanoja syksyllä.

Miten paikalle pääsee?

Kosteikko sijaitsee hyvällä paikalla, koska sinne pääsee helposti joka suunnasta. Turun keskustasta matkaa kosteikolle tulee noin 8 kilometriä, joten matka taittuu mukavasti vaikka polkupyörällä. Myös Kaarinan keskustasta matkataan noin 7 kilometriä Kaarinantietä pitkin Littoisiin. Ohikulkutieltä laskeudutaan Ravattulan liittymästä ja ABC-aseman kohdalta käännytään Kaarinaan päin. Navigaattoriin kannattaa ohjelmoida Järveläntie (Kaarina), joka ohjaa Järveläntien alkupäässä olevalle parkkipaikalle. Järveläntie on yksityinen tie ja sitä pitkin EI saa ajaa autolla.

Järvelän kosteikko ja Littoistenjärvi sopivat hyvin yhteiseen retkeen. Kartalle piirretyn reitin voi kiertää lähtemällä joko kosteikon parkkipaikalta tai uimarannan parkkipaikalta. Reitin pituus on noin 3 kilometriä ja sen kiertää mukavasti noin 2-3 tunnissa.

Järvelän kosteikko ja Littoistenjärvi toimivat hyvänä pakettina yhteiselle retkelle. Autot voi jättää joko kosteikon parkkipaikalle (Järveläntien alkupää) tai Littoistenjärven uimarannan parkkipaikalle (Vanha Littoistentie 150). Jos lähdet liikkeelle kosteikon parkkipaikalta, saavut ensimmäisenä lintujen tarkkailulavalle. Jatkamalla kävellen lavalta Järveläntietä eteenpäin pääset kääntymään metsän reunasta luontopolulle, joka kulkee lintutornin vierestä. Tornilta voi jatkaa luontopolkua metsään, joka vie Littoistenjärvelle.

Littoistenjärven linnusto eroaa huomattavasti kosteikon linnustosta. Esimerkiksi silkkiuikku, kyhmyjoutsen ja isot lokit (kala-, harmaa-, selkä- ja merilokki) ovat sellaisia lajeja, jotka eivät löydä kosteikolta heille sopivaa ravintoa. Jatkamalla Littoistenjärven uimarannan parkkipaikalta Vanhaa Littoistentietä pitkin pääset takaisin kosteikon parkkipaikalle.

Littoistenjärvi – saastuneen järven taistelu

Littoistenjärvi on jo vuosia ollut yksi Suomen saastuneimmista järvistä ja siinä uiminen keskikesällä on ollut sinilevän takia epämiellyttävää tai jopa mahdotonta. Se on harmi, koska alueella ei ole paljon uimapaikkoja ja siksi Littoistenjärvi on ollut kovassa suosiossa. Järven tilaa on yritetty parantaa monilla eri keinoilla tuloksetta, joten tänä keväänä päätettiin koittaa jotain uutta. Järvelle tehtiin kemikaalinen käsittely, jonka tavoitteena on parantaa veden laatua. Käsittelyn jälkeen järven samea vesi muuttui hetkessä kirkkaaksi vedeksi kuten Välimerellä. Tuskin kukaan vielä osaa sanoa miten kemikaalinen käsittely tulee vaikuttamaan järven tilaan pitkässä juoksussa, mutta ainakin tässä vaiheessa kaikki ovat innoissaan kirkkaasta vedestä.

Littoistenjärven vesi muuttui yhdessä yössä kirkkaaksi kemikaalisen käsittelyn avulla.

Turun Lintutieteellinen Yhdistys järjestää maksuttomia lintuopastuksia Järvelän kosteikolla keväällä ja syksyllä arkisin klo 18-20. Lisätietoja osoitteesta www.tly.fi.

Paikka kartalla. Sijainti: N=6711947.499, E=245736.915 (ETRS-TM35FIN)

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi