Ilmusmäenluola, muinaishauta ja näköala, Salo

Vain muutaman kilometrin päästä Salon keskustasta etelään Tammisaari-Perniöön johtavan tien itäpuolella kohoaa Ilmusmäki. Tuo selvästi maisemasta erottuva mäenrinne ei pelkästään ole näköalallisesti komea paikka, vaan se kätkee rinteilleen niin geologisesti kuin kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan retki- ja tutkimuskohteen.

”Ilmusmäki on laaja kallioalue, joka muodostaa lounas-koillissuuntaisen harjanteen. Kallioalueen rinteet ovat varsinkin luoteessa hyvin jyrkät. Kohde soveltuu hyvin matkailukohteeksi, mutta alueelle pitäisi suunnitella helppokulkuisempi polku sekä varustaa kohde informaatiotaululla. Kulku kohteelle tapahtuu nykyisin hyvin jyrkkää rinnettä nousten.”*

Itse pääsin tutustumaan paikkaan ensi kerran vuonna 2011, kun olin matkalla Särkisalosta Vårdkasbergetin luolilta kotiinpäin, tuokin paikka myös itsenään ansaitsisi oman tarinansa kerrottavaksi. Tällä kertaa kuitenkin pysytään Salossa.

Tie numero 52:n laidassa on Ilmusmäen rinteen kohdilla selkeä hevosenkengän muotoinen parkkipaikka, johon mahtuu vaikka linja-auto poikineen. Siihen jätin omankin kulkupelini. Paikalta lähtee rinteeseen selkeä viitoitettu polku.

ilmus1

Pitkään ei tarvinnut talsia, kun huomasi, että rinne on melkoisen haastava jyrkkyytensä takia. Kohde ei varmasti sovellu aivan kaikille. Kun metsä vähän pidemmällä vaihtuu kallioksi, polku muuttuu jopa vaaralliseksi, jos rinne on hiemankin liukas tai kostea. Eli malttia mukaan tai sitten haastavan osan polusta voi kiertää oikean, eli etelän kautta. Sieltä ainakin talvella meno rinteeseen on varmasti helpompaa.

Olin itse lukenut aikaisemmin Ilmusmäestä paristakin eri teoksesta ja artikkelista eli odotukset rinteen suhteen olivat melkoiset. Lainaankin tähän pätkän teoksesta Graniittikallioilta rahkasuolle.

ilmismäenluola (1)

Rinteen hurjimmän osan kapuamisen jälkeen, on loppumatka mäen päällä lähinnä komeiden maisemien tiirailua ja kohteiden bongailua. Mäenlaella on mm. eräs seudun kookkaimpia pronssikautisia hautakiviröykkiöitä, kivilatomuksia, pienempiä luolamaisia onkaloita ja tietenkin se pääluola, joka löytyykin varsin helposti kalliorinteestä.

ilmus2


”Röykkiöltä on avara näkymä luoteeseen ja erityisesti pohjoiseen, Salon kaupungin keskustan suuntaan. Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle suurehkoista pyöristyneistä rantakivistä, joiden joukossa on myös lohkareita. Röykkiössä on lähes keskellä kuopanne. Sen mitat ovat 16,7 x 15 x 22 metriä.”*

ilmus3

Ilmusmäen laella pienessä jyrkänteessä olevan rakoluolan kivilaji on migmatiittia. Noin 11 m pitkän, 3m leveän ja 0,7-2,5 m korkean luolan lattia on kalliota ja louhikkoa, seinät ja katto ovat osittain sortuneet, mistä syystä luolassa on lohkareita. Luolan vieressä olevan vaakatasoisen raon kohdalle on syntynyt noin 0,5 m korkea, 15 m leveä ja 5m syvä luolamainen tila. Ilmusmäen lakiosissa on myös entisen Itämeren Yoldia- ja Ancylusvaiheen lähes 10 000 vuoden ikäisiä muinaisrantoja.”*

Siis alueella pitäisi olla Suomen ja varsinkin Varsinais-Suomen luolakohteisiin nähden melkoinen luola.

ilmismäenluola (3)

Itse luolaan tutustuttaessa kannattaa mukaan varata ainakin lamppu ja katsoa mihin astuu, koska luolan lattia on epätasainen ja kiviä väistellessä ei helposti huomaa katsoa ylös. Itse kajautin pääni melkoisen napakasti katosta töröttävään kivipaasiin, eli kypäräkään ei ole pahitteeksi, vaikka tuntuukin helposti liioiteltulta.

ilmismäenluola (6)

Luola on todellakin tuon kirjan antaman kuvauksen mukainen. Pääluolan suuaukon tuntumassa on mielenkiintoinen vallimainen kivilatomus. Luolan ryömittävä peräosa saattaa olla jopa kesälläkin veden peitossa tai muuten vaan kostea, kuten tuolloinkin oli. Jätin siis sen osan tutkisen toiseen kertaan.

ilmismäenluola (5)

Alu1eella on myös pienempiä luolamaisia muodostelmia.

Kansantarinat kertovat luolasta myös, että itse hiidet olisivat sen rakentaneet. No tiedä siitä, mutta varmasti paikkaa on ajan saatossa pidetty jonkinlaisena pyhänä paikkana.

ilmismäenluola (4)

Luolasto on melko pitkä. Mukaan on hyvä varata valo. Ilmusmäen luolat voidaan laskea merkittäviksi ja mielenkiintoisiksi luontokohteeksi. Kun niihin yhdistää vielä paikan muun annin, on se hyvinkin reissun väärti.

ilmismäenluola (7)

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6695754 E 286787

*Lähteet:

Graniittikalliolta rahkasuolle- geologisesti merkittävät kallio- ja maaperäkohteet Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen liitto Turku 1999
Museovirasto (Kuvatekstien lainaukset)

2 replies
  1. Tuomo Kesäläinen
    Tuomo Kesäläinen says:

    Tämä on mielestäni yksi Varsinais-suomen komeimpia luolapaikkoja; sijainti on niin mahtava. Nämä tekstissä mainitut luolat yhdistyvät ahtaan aukon kautta toisiinsa ja ovat näin ollen samaa luolaa. Ilmusmäen luolan pituus on todellisuudessa noin 30 metriä. Tuo kulku ei ole helppo eikä suositeltava kokemattomalle, mutta samaa luolaa ovat tämä pääluola ja viereinen vaakarako.

    Luolan hengiltä on haettu tietoa uhrilahjojen saattelemana, kun otetaan huomioon paikan muinaishaudat voidaan Ilmusmäkeä pitää Salon seudun ”Kolina”; Pyhänävuorena. Uskomaton paikka, se on joskus ollut tunnettu nähtävyys. Surullista miten sekin on hylätty, lähtöpaikalle olevan levähdysalueen asfaltti on rouhittu nykyään pääosin pois, jäljellä on pieni kaistale johon saa auton parkkiin. Opastetolpat maatuvat vuosivuodelta pois.

    Tekemämme työn ansiosta tieto säilyy taas hieman pidempään mutta paikka ansaitsisi menneen loistonsa: opastekyltit isontien varteen, asfaltoidun parkkipaikan ja selkeät opasteet. Lasten leikkipaikka ja pöytäpenkki-yhdistelmät levähdysalueelle. Caravaanari-perheet yöpymään paikkalle, paahtuvan makkarantuoksua ja lasten naurua hämärtyvässä illassa. Mutta niin se kansa istuu liikalihavine perseineen Piihovin ja Perniön ABC:llä hampurilaisella; on se hanurista… ja surullista.Viisaus ei enää tule iän mukana.

    Vastaa
  2. Mikko L
    Mikko L says:

    Syksyn aikana käväisin tämän pohjoisen puoleisella naapurilla, Katinkalliolla. Sieltäkin on komeat näkymät eri puolille, mm. Salon keskustaan. Ja mukava loivahko polku laelle asti.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.