Idyllisessä Vaattojärven kylässä voit pulahtaa Lapin viileisiin vesiin, Kolari

100-vuotiaan Suomen kesässä voisin esittää sellaisen haasteen, että käy uimassa järvessä jossa et ole aiemmin uinut. Tai useammassakin! Erityisesti teille, jotka matkaatte tänä kesänä Lappiin, voisin vinkata hauskana ja historiallisenakin elämyksenä Vaattojärven uimarannan Kolarissa.

En ole koskaan halunnut uida sellaisilla uimarannoilla, jotka ovat viimeisen päälle laitettuja ja täynnä ihmisiä. Ne eivät tunnu aidoilta. Suomen kesässä ihan parhainta on uimaranta keskellä ei mitään, luonnon rauhassa. Siellä ei juuri tarvitse pelätä astuvansa lasinsiruihin tai joutuvansa keskelle ihmispaljoutta. Kuitenkin Vaattojärven ranta on turvallisella paikalla ja siellä käy muitakin, eli niitä, jotka tietävät paikan ja osaavat arvostaa sen yksinkertaista kauneutta. Vaikka ranta onkin suojassa suurelta yleisöltä, on sinne helppo ajaa autolla ihan perille saakka ja parkkitilaa on runsaasti.

Uimaranta on saatu nykyiseen kuntoonsa vuonna 1985, eli varsin myöhään, kun ottaa huomioon kuinka vanha kylä on. Muutamia mielenkiintoisia paikkoja mainitakseni Vaattojärven kylää ympäröivät Heinäjänkät kuten Poikkijärven jänkkä, Pumpulijänkkä, Jupukanjänkkä ja Ellijänkkä. Järvestä lähteviä niittyjä ovat Lompolo ja Alalompolo. Monet paikoista ovat sellaisia, joita nykysukupolvi ei enää nimeltä tiedä tai muista, mutta kylän vanhimmat osaavat ne varmasti unissaankin.

Kesällä järvessä on hyvä pohja ja siisti ranta uida ja kalastaa, talvella jäällä voi käydä hiihtämässä ja pilkkimässä. Maisemat ovat upeat!

Ranta on siitä helppo, että se ei ole äkkisyvä. Jokainen pienten lasten kanssa uimassa käynyt tietää, miten hankalaa on mennä rantaan jossa humpsahtaa saman tien syvyyksiin. Ja minä kuulun niihin, jotka vielä aikuisenakin haluavat ensin kävellä vedessä  ja jaaritella sen kylmyyttä loputtomiin, ennen kuin uskaltaudun kokonaan veden alle. Vaattojärvi ei ilmeisesti ole kovinkaan kylmä, koska tarkenen uida siellä aurinkoisena päivänä varsin pitkään. Voi olla ettei minua saa järvestä pois kuin uhkailemalla tai lahjomalla. Vesi tuntuu puhtaammalta ja virkistävällä tavalla raikkaammalta kuin muut järvet joissa olen uinut, vaikka vesi ei kovin kirkasta olekaan. Ympärillä oleva puhdas luonto tietysti vaikuttaa kokemukseen, ei ole liikenteen melua lähelläkään.

Uimaranta

On minulla toki muitakin tärkeitä syitä käydä Vaattojärvellä ja kerron niistä kohta lisää, mutta aloitan kyläkaupasta, sillä Vaattojärvelle saapuessasi osut todennäköisesti ensin kaupan pihaan. Kaupassa kannattaa käydä useammastakin syystä. Ensinnäkin se on ihanan retro! Uusi kauppias on kunnioittanut vanhan kaupan sisustusta ja se on osittain kuin suoraan 80-luvulta (tai 60-luvulta, jolloin nykyinen rakennus on valmistunut). On siellä toki remonttia tehty ja uutuuksiakin, mutta vanhaa kunnioittaen kuitenkin. Tai ainakin minä muistan kaupan juuri tuollaisena jo 80-luvun alusta, jolloin ilmaannuin sinne ensimmäisiä kertoja karkkia ostamaan.

Kauppa on ollut samalla paikalla jo vuosikymmeniä ja toivottavasti se myös tulee säilymään, sillä se on pienen kylän sydän. Kaupassa myydään muiden tuotteiden lisäksi kyläläisten leivonnaisia (ihania perinteisiä lappilaisia juttuja, joita mummonikin leipoi) ja käsitöitä. Tällä tavoin kauppa tukee myös paikallisia asukkaita.  Lisäksi kaupan pihassa järjestetään toisinaan kivoja tapahtumia joissa kyläläiset ja turistitkin pääsevät tapaamaan toisiaan. Minä muistan Lapista vielä sen ajan, kun jokaisessa pienessäkin kylässä oli kyläkauppa ja siellä tuntui aina olevan asiakkaita ja tohinaa. On harmillista, että niin monet kyläkaupat ovat lakanneet olemasta, sentään tätä yhtä pääsen vielä mainostamaan.  Kaupasta voi  halutessaan ottaa mukaansa eväitä uimarannalle.

Vaattojärven kylän ensimmäinen talo rakennettiin vuonna 1769, eli jo 248 vuotta sitten. Kylä on siis varsin iäkäs! Joillakin läheisten paikkakuntien taloilla on tosin ollut kalastusoikeudet Vaattojärveen jo vuonna 1559, eli kauas saadaan mennä, kun alamme määrittää kylän historiaa. Omat esivanhempani ovat olleet ensimmäisten asukkaiden joukossa, ja mummolani on ollut suvullamme jo yli 200 vuotta. Siitä siis riittää minulle syytä rakastaa tätä pientä kylää, sillä minulla on täällä vahvat juuret. Monia kesälomia, jouluja ja pääsiäisiä olen mummolassa viettänyt ja siinä samalla oppinut kylästä yhtä ja toista. Jos olet kiinnostunut perinnepuutöistä yms, niin täällä sinulle riittää ihmeteltävää.

Tänä päivänä kylässä asuu noin 200 asukasta, taloja on 80 ja vapaa-ajan asuntoja 70. Vaikka asukkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa, niin kylässä asuu ihanan yhteisöllinen porukka, ja kylätoimikunta on vertaansa vailla. Kaupan lisäksi kylästä löytyy koulu, joka juuri viime joulukuussa juhli 90-vuotiasta taivaltaan. Omat isovanhempani ovat olleet koulun ensimmäisiä oppilaita. Kyläkoulut alkavat valitettavasti olla maassamme harvinaisia ja on ihana asia, että täällä sitä osataan arvostaa. Ei ole montaa sellaista kylää enää jäljellä joissa vielä on oma koulu ja kauppa.

Maitotilojen ja lammastilojen lisäksi kylästä löytyy esimerkiksi puusepänverstas. Puusepille onkin kylässä töitä riittänyt, sillä Lapin sodassa lähes  koko kylä poltettiin. Kuluneiden vuosikymmenien aikana siellä on kovalla työllä saatu rakennettua uusia taloja vanhojakin perinteitä kunnioittaen. Mummolani vanha talo paloi myös sota-aikana, ja ensi hätään rakennettiin pieni punainen mökki ja sen viereen sauna. Äitini on syntynyt mökissä, ja vaikka mökki aikoinaan edusti isovanhemmilleni suurta menetystä ja raskaita vuosia ennen uuden talon valmistumista, niin minulle se edustaa vahvaa sidettä isovanhempiini. Siellä on ihana käydä tunnelmoimassa millaista elämä oli ennen sähköjä, vesiputkia ja muita ylellisyyksiä. Kylästä löytyy muitakin vanhoja rakennuksia, mutta ne kuten tämä mökkikään eivät ole yleisölle avoinna. Ohi kulkiessaan niitä voi kuitenkin ihastella.

Muistan lapsena serkkuni kanssa siivonneeni mökkiä lattiasta kattoon kesäsiivousta tehdessämme jonka jälkeen yövyimme siellä. Kuinka moni lapsi nykyaikana jaksaisi siivota vanhaa mökkiä koko päivän? Meille se oli hurjan tärkeää ja mummo oli mielissään, kun kerroimme mitä olimme saaneet aikaan.  Meillä oli siivoustaitojen lisäksi varsin vilkas mielikuvitus ja ehkä oletimme, että kun menemme mökkiin nukkumaan niin suurinpiirtein koko suvun menneet sukupolvet saapuvat paikalle kummittelemaan. Taisi mennä valvomiseksi ja höpöttelyksi ne kesäiset yöt… Edelleen kylässä kuitenkin vallitsee tietynlainen ilmapiiri ja iäkkäämmillä kyläläisillä voi olla jänniä juttuja kerrottavanaan. Onhan täällä tapahtunut vuosisatojen aikana paljon kaikenlaista.

Uimarannasta löytyy myös rantapaviljonki, jonka kyläläiset ovat rakentaneet 1992. Siellä on tanssit kesäisin joka toinen lauantai. Jos satut paikalle oikeana päivänä, niin jää ihmeessä tansseihin, sillä onhan se myös ihanan kesäinen kokemus. Tällaisia tanssipaviljonkeja ei taida muualla Lapissa monia ollakaan, ja ehkä juuri siksi se vetää ihmisiä paikalle niin paljon.

Rantapaviljonki on kyläläisten yhteistyön taidonnäyte ja siitä saaduilla tuotoilla kehitetään kylää edelleen. Kunnioituksesta kyläläisten kovaa työtä kohtaan haluan siis paviljonkia erityisesti mainostaa. Kesäisten muistojen lisäksi täältä voi tarttua mukaan aimo annos suomalaista sisua.

Rantapaviljonki

Sijainti: N=7457739.500, E=376649.000 (ETRS-TM35FIN)

Uimaranta kartalla

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi