Historiallisia kiviä Katariinanlaaksossa – Kuninkaankivi on edelleen mysteeri

”Astui sijt Maalle Manderelle,
Istuden Isposten Mäelle,
Hengeänsä wetämähän,
Jalcoiansa lewättämän.”

Tämä runo kertoo vuoden 1597 tapatumista, jolloin Ruotsi-Suomen sijaishallitsija Kaarle-herttua saapui Suomeen aatelistoa rankaisemaan. Kaarle-herttua sotajoukkoineen nousi maihin Rauvolanlahdella, joka sijaitsee nykyisen Turun etelälaidassa, ihan Kaarinan rajan tuntumassa. Kaarle-herttuan matka Turkuun oli ollut ilmeisen rankka, sillä maihinnousun jälkeen henkeä piti nousta vetämään Ispoisten mäen päälle.

Näiden kivien välissä on myös Kaarle-herttua aikoinaan tepastellut

Alue, jolla Kaarle-herttua nousi maihin yli 6000-päisen sotajoukkonsa kera tuolloin lähes 500 vuotta sitten, on osa nykyistä Katariinanlaakson luonnonsuojelualuetta. Katariinanlaakso on lehtometsää, jossa kasvaa paljon vanhoja tammia ja erilaisia lehtokasveja. Myös useat isot siirtolohkareet kuuluvat maisemaan.

Alue rajautuu Rauvolanlahden merenrantaan, joka on se paikka, jossa Kaarle-herttua muinoin nousi maihin. Aikoinaan Kaarle-herttua on varmaan joutunut tarpomaan rantakaislikossa ja umpimetsässä, mutta tämän päivän ulkoilijaa helpottaa alueen hyvä luontopolkuverkosto.

Maisema Ruskiakalliolta Rauvolanlahdelle

Katariinanlaakson kuninkaallinen historia ei kuitenkaan ala Kaarle-herttuan maihinnoususta, vaan jo Kaarle-herttuan veljen, Juhana-herttuan vaimo Katariina Jagellonica hoveineen on perimätiedon mukaan viihtynyt alueen luonnossa.

Katariina Jagellonica asui Turun linnassa vuosina 1556–1563, mutta piknikillä hän halusi käydä hovinsa kanssa juuri Katariinanlaaksossa. Mainion paikan eväsretkilleen oli Katariina löytänyt, sillä aivan nykyisen luontopolun varrelta löytyy iso ja laakea siirtolohkare, joka on varmasti toiminut moitteettomana piknik-pöytänä renessanssiherkuille. Varjoa kesäiseltä paahteelta kivelle tarjoilee aivan vieressä kasvava iso, kolmihaarainen tammi. Täytynee itsekin käydä kesämmälle kokeilemassa, miltä piknik-herkut maistuvat tuolla historiallisella ja luonnonkauniilla paikalla.

Katariinankivi on oiva piknik-paikka

Katariinankivi löytyy ison, kolmihaaraisen tammen juurelta

Kuninkaankiven mysteeri

Tuo piknik-pöydänkin virkaa toimittanut Katariinankivi on helppo alueelta paikallistaa, mutta suuremman haasteen tarjoaa perimätiedon mukaan alueelta löytyvä Kuninkaankivi. Kuninkaankiven historia yhdistyy Kaarle-herttua maihinnousuun, ja juuri tuon kiven kohdalla Kaarle-herttuan uskotaan vetäneen henkeä rankan merimatkansa päätteeksi.

Lähteestä riippuen Kuninkaankiveksi nimitetään eri kiviä.

Yhtäällä, esimerkiksi maastokartalla, Kuninkaankiveksi kutsutaan isojen siirtolohkareiden rykelmää muutama sata metriä Katariinankivestä etelään. On myös väitetty, että Kuninkaankivi sijaitsee aivan rannan tuntumassa olevan Ruskiakallion päällä (kartta). Kyseinen kivi on aidatuilla yksityismailla, ja kirjallisten lähteiden ja haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan se on todennäköisesti kuitenkin Rukouskivi, ei Kuninkaankivi.

Joidenkin lähteiden mukaan erillistä Kuninkaankiveä ei ole ensinkään, vaan Katariinankivi ja Kuninkaankivi ovat sama asia.

Salaperäisimmän selityksen mukaan Kuninkaankivi on hautautunut vuosien saatossa umpimetsän siimeksiin, eikä sitä siksi ole enää helppo löytää. Joidenkin karttojen mukaan voisi myös päätellä, että Kuninkaankivi ei ole mikään yksittäinen kivi, vaan laajempi mäennyppylä.

Nämä isot siirtolohkareet ovat yksi vaihtoehto Kuninkaankiveksi

Juteltuani aiheesta useiden seudun historiaa tuntevien kanssa, jäi Kuninkaankiven mysteeri yhä osin epäselväksi. Osassa lähteitä Kuninkaankiveä kuvaillaan nimenomaan laakeaksi, joten sen valossa lohkarerykelmä tuntuu epätodennäköiseltä vaihtoehdolta.

Katariinanlaakson historillisissa maisemissa kannattaa joka tapauksessa käydä kävelyllä. Siellä vanhojen tammien ja siirtolohkareiden välissä käyskennellessään voi vaikka yrittää asettua merimatkan väsyttämän Kaarle-herttuan asemaan ja miettiä, missä kohdassa sitä haluaisi oikaista uupuneet jalkansa ja kerätä voimia seuraavan päivän hyökkäyksen varalle.

Lämpimät kiitokset seuraaville henkilöille, jotka ovat antaneet minulle lisätietoa aiheesta:

Aleksis Klap, Varsinais-Suomen liitto
Pasi Saario, Kaarinan kaupunki, ympäristönsuojelu
Jouni Saario, Kaarinan kaupunki, ympäristönsuojelu
Kukka Hammarström, Kaarinan kaupunki, ympäristönsuojelu
Mikko Laaksonen, Bryggman-säätiö
Sanna Kupila, Turun museokeskus

Kirjallisina lähteinä käytetty muun muassa:

Katariinankivi kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N=6706460.691, E=239835.679.

Mainos

Mahdollinen Kuninkaankivi (lohkarerykelmä) kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N=6706351.691, E=239859.67.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi