Hirsi hirreltä Lieksajärveltä Lopelle: Marskin Maja

Ajelin eräänä heinäkuisena sunnuntaina katsomaan Lopella sijaitsevaa Marskin majaa. Olen käynyt paikalla aiemminkin, mutta aina kesäajan ulkopuolella. Nyt heinäkuussa paikka oli auki ja museolla opas kertomassa majan historiasta.

marskinmajaloppi-7

Marsalkka Mannerheim täytti 75 vuotta sodan melskeissä vuonna 1942. Korpisoturit rakensivat hänelle kelohonkaisen saunan, metsästysmajan sekä kalamajan lahjaksi. Rakennukset pystytettiin silloin vielä Suomelle kuuluneen Lieksajärven rannalle ja ne luovutettiin Marsalkalle 5.6.1942.

marskinmajaloppi-17

Alkuperäinen sijainti Lieksajärvellä.

Parin vuoden kuluttua sodan lopputilanne alkoi selvitä, ja tappion häämöttäessä maja purettiin hirsi hirreltä, hirret numeroitiin ja kuljetettiin Lieksaan. Rakennuksille etsittiin uutta pysyvää paikkaa ja suunnitelmissa olivat alue Koitereessa, ranta-alue Keurusselällä sekä tontti Punelian rannalla Lopella.

Loppi tuli metsästysmajan uudeksi paikaksi, kun marsalkka ja silloinen Suomen Presidentti Mannerheim allekirjoitti kauppakirjan Leppäniemen kartanon omistajapariskunnan Saara ja Paavo Kassarin kanssa. Kauppasumma oli 1000 tuon aikaista Suomen markkaa ja tarina kertoo, että Paavo Kassari ei olisi koskaan lunastanut sekkiä. Kauppakirja on metsästysmajalla kaikkien nähtävillä, mutta sekki ei.

marskinmajaloppi-11

Kuvasatoa Lieksajärven ajoilta.

Maja rakennuksineen nousi uusille sijoilleen vuonna 1945, ja sen avaimet Mannerheimille luovutti korpikenraalina tunnettu kenraalimajuri Erkki Raappana 21.6.1945. Marsalkka ehti vierailla metsästysmajallaan monia kertoja, mutta lopulta marsalkan vointi huononi ja viimeinen vierailu majalla oli vuonna 1948.

Mannerheim oli tuolloin jo siirtänyt majan omistuksen Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle. Metsästäjäliitolla ei ollut mahdollisuuksia ylläpitää majaa, ja se myi alueen eri upseerijärjestöjen perustamalle Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:lle vuonna 1958. Marskin Maja kunnostettiin luovutuksen jälkeen, ja vuodesta 1959 se on ollut suosittu matkailukohde.

Kalamaja.

Kalamaja.

Mannerheimin metsästysmajaan on käytetty yli 350 vanhaa hirttä, valtava kurkihirsi oli jo rakennusvuonna yli 420 vuotta vanha. Alkujaan metsästysmajassa oli turvekatto, mutta kun se pystytettiin Lopelle, muutettiin katon materiaali puuksi.

marskinmajaloppi-18

Majan kalustus on alkuperäinen, jopa pahkoista veistetty kahviastiasto on näytillä. Majassa on tupa, Mannerheimin vaatimaton makuuhuone, keittiö sekä huoneet läheteille ja adjutanteille.

Adjutanttien tila.

Adjutanttien tila.

Metsästysmajan kaikkiin muihin huoneisiin pääsee tutustumaan paitsi marsalkan makuuhuoneeseen. Sitä pääsee silmäilemään oviaukosta. Majalla on paljon sodanaikaisia valokuvia, karttoja sekä vanhoja lehtileikkeitä. Lehtileikkeistä selviää sotatilanne ja muun muassa kenttälehti Korven Kaiku kertoo, kuinka ryssä menetti miehiä Syvärillä.

marskinmajaloppi-15

Seinällä roikkuvista valokuvista minun, koiraihmisen, silmiin osui heti komea koirankuva. Kyseessä oli Mannerheimin Sisu-niminen karjalankarhukoira. Entisenä karhukoiran emäntänä ihastelin museo-oppaalle koiraa. Sen ulkonäkö oli hieman erilainen kuin nykyisten karhukoirien. Rotu uhkasi kadota sodan jälkeen, kun koiria jäi rajan taa ja moni koira kuoli, mutta onneksi sinnikkäällä työllä kanta saatiin elpymään.

Opas kertoi, että Mannerheim olisi saanut koiran ilmaiseksi Rajajääkäripataljoonan komentajalta, mutta hän halusi maksaa koirasta. Niinpä Sisusta kirjattiin yhden Suomen markan kauppahinta. Sisu eli loppuelämänsä Marskin majan vahtina aina kuolinvuoteensa 1950 asti. Seinällä on myös Kennelliiton (silloin kirjoitusasu oli Kennel-liitto) rotutodistus Sisusta.

Sisu.

Sisu.

Metsästysmajan nurkassa nojaa seinään veneennäköinen, mutta tutunoloinen kapistus. Se on puinen ahkio, jonka narut ja vetovaljaat ovat lähes samanlaiset kuin nykyisissä ahkioissa. Kerran keksitty hyvä toimii yhä!

Museoalue laajeni vuonna 1992, kun läheiselle mäelle rakennettiin kenttävartioasema Sisu. Alue nimettiin Sisu-koiran mukaan. Mäkeä kiertää piikkilankaeste ja mäen päällä on muutamia juoksuhautoja, tähystystorni sekä miehistökämppiä. Kävelin itsekseni lyhyttä juoksuhautaa pitkin, kun alkoi ukkostaa. Tuli jotenkin karmiva olo… Ukkosen kumu, juoksuhauta, nopeasti lähestyvän sateen takia pimenevä päivä…Mielikuvitus laukkasi ja niin laukkasin minäkin pikaisesti alas mäeltä!

marskinmajaloppi-27

Alueella toimii metsästysmajamuseon lisäksi tilausravintola sekä kahvila. Museoalue ja kahvila ovat avoinna vain kesäaikaan 1.6.–15.8 tiistaista sunnuntaihin. Aukioloaikana museolla on opas ja kahvilasta saa myös lounasta. Muina aikoina alue on auki tilauksesta.

Marskin saunaa voi varata yksityistilaisuuksia varten ja samaan pakettiin voi vaikka lisätä tilausruokailun Mannerheimin herkuilla. Kerrotaan, että Vorschmack oli marsalkan lempiruokaa ja yhtä tunnettu lienee snapsi Marskin ryyppy. Ryyppyä en ottanut, mutta ukkoskuuron ajan kahvittelin ennen kuin lähdin kotimatkalle. Historiallinen ja mielenkiintoinen retkikohde, jonka ohi muuten kulkee Poronpolun-patikkareitti.

Kartta. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6734517, E 347947. Ajo-ohjeet ja lisätietoja löydät paikan kotisivuilta.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi