Espoon Träskända ja sen puujättiläiset

Espoon Träskända on valtakunnallisesti merkittävimpiä maisematyylisiä kartanopuistoja maassamme. Puistoon liittyy myös ainutlaatuinen vuonna 1961 perustettu luonnonsuojelualue. Träskända on loisteliaan historiansa vuoksi monille espoolaisille tuttu, mutta tänne kannattaa matkata vähän kauempaakin. Puistossa ja sen viereisellä luonnonsuojelualueella kasvaa runsaasti kookkaita ja vanhoja puita, jotka jo yksin antavat riittävästi perusteluja retkelle.

Träskändan kartano on perustettu 1700-luvulla. Sen rakennuttaja kenraaliluutnantti Carl Nathanael af Klercker tunnetaan myös Suomen sodan ”ruotsalaisten” joukkojen päällikkönä ja sotilaallisen rekognosointikartaston (Kuninkaan kartasto 1776–1805) laatijana. Af Klerckerin aikana Träskändassa oli symmetrinen muotopuutarha, joka oli jaettu kukkatarhaan, yrttitarhaan ja hedelmätarhaan. Kartanon vieressä sijaitsi Kuninkaantie, joka tunnetaan myös Turun ja Viipurin välisenä Suurena Rantatienä.

kuva 2

Kuninkaantietä on säilynyt Espoossa vielä joitakin pätkiä alkuperäisellä paikallaan ja Träskända on yksi niistä paikoista, jossa voi yhä kävellä tätä muinaista ”valtatietä” pitkin. Jotkut puiston puista ovat saaneet oman nimikyltin, kuten kuvan etualalla oleva kookas kynäjalava (Ulmus laevis).

kuva 3

Vuonna 1820 Träskända päätyi senaattori ja vapaaherra Carl Johan Walleenin omistukseen. Hänen aikanaan Träskändasta tuli yksi hienoimmista barokkityylisistä puistoista maassamme. Symmetristä barokkipuistoa ympäröivä metsä raivattiin puistometsäksi ja alue laajeni näin nykyiseen kokoonsa.

Nykyasunsa puisto sai kuitenkin vasta C. J. Walleenin tytärpuolen, Aurora Karamzinin omistuskaudella 1800-luvun puolivälissä, jolloin Träskända kohosi Suomen loistokkaimpien kartanoiden joukkoon.

Träskändan nykyinen päärakennus on rakennettu 1890-luvulla ja sen on suunnitellut Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimisto. Espoon kunta osti Träskändan kartanon vuonna 1923 ja perusti päärakennukseen kunnalliskodin. Nykyään päärakennus on tyhjillään.

kuva 4

Auroran toimesta alueelle luotiin englantilaistyyppinen maisemapuisto ja Träskändaan istutettiin runsaasti vierasperäisiä lajeja. Jo vuonna 1870 puistossa laskettiin olevan 41 eri puulajia sekä 25 pensaslajia. Kuvassa puiston paksuin metsälehmus (Tilia cordata), jonka rungon ympäryysmitta ohuimmasta kohdasta on noin 5 metriä.

kuva 5

Puistossa kasvaa muitakin erittäin kookkaita puita, kuten tämä euroopanlehtikuusi (Larix decidua). Hieman jo vanhuuttaan ränsistyneen puun ympäryysmitta paksujen oksahaarojen alapuolelta on tasan 4 metriä. Monet muutkin kartanopuiston puista ovat vanhuuttaan jo hieman vaurioituneita ja osaa niistä on jouduttu leikkelemään puistossa liikkuvien ihmisten turvallisuuden vuoksi.

kuva 6

Vanhan Kuninkaantien varrella, Glimsinjoen ylittävän sillan lähellä kasvaa puiston suurin tammi (Quercus robur), joka on rungon ympäryysmitaltaan noin 5,5 metriä. Tämä tammi on Träskändan ja samalla koko Espoon paksuin yksirunkoinen puu.

kuva 7

Entisessä puistometsässä, nykyisellä luonnonsuojelualueella risteilee lukuisia polkuja. Yksi niistä mutkittelee Glimsinjokea mukaillen. Rannat ovat melko ryteikköisiä ja joki virtaa luonnontilaisena suojelualueen halki.

kuva 8

Joen rantaa pitkin kulkiessa päätyy lopulta ”Keisarin tammen” luokse (vasemmassa kuvassa). Venäjän keisari Aleksanteri II saapui vuonna 1863 Suomeen avaamaan valtiopäiviä. Samalla hän vieraili 16. syyskuuta Träskändan kartanossa ja vierailuun kuului Suomen kaikkien aikojen loisteliaimpien juhlien lisäksi metsästysretki kartanon mailla.

Aurora Karamzin oli hankkinut Saksasta ja Baltiasta joukoittain mitä erilaisinta eksoottista riistaa, joka päästettiin yhtaikaa irti kartanon puistoalueelle. Aleksanteri II kaatoi saksanhirven ja muistoksi tapahtumasta hän istutti paikalle tammen.

Keisarin tammen sijainnista liikkuu kuitenkin ristiriitaista tietoa. Siitä, onko juuri tämä kyseinen merkitty tammi se oikea keisarin tammi, ei ole täyttä varmuutta. Silloisten lehtitietojen mukaan Keisarin tammen viereen istutettiin myös toinen ”vartijatammi” ja ylempänä rinteellä kasvaa ajankohtaan ehkä paremmin sopivia puuyksilöitä.

Oli tämän asian laita sitten kuinka tahansa, niin Aleksanterin viihtymiseksi ja vierailun onnistumiseksi oli tehty kaikki mahdollinen. Hänelle rakennettiin jopa oma loistelias käymälä kartanon pihamaalle (oikeanpuoleinen kuva).

kuva 9

Träskända on tunnettu myös korkeista puistaan. Kun kuljetaan joen varrelta ylöspäin kohti mäkeä päädytään polkujen risteykseen, jossa kasvaa Träskändan korkein ja yksi Suomen korkeimmista metsälehmuksista. Vasemmassa kuvassa olevalle lehmukselle on kertynyt pituutta noin 33 metriä ja ympäryysmittaakin on muhkeat 356 cm.

Mäen päällä kasvaa lisäksi runsaasti kookkaita, yli 30 metriä korkeita euroopan- ja siperianlehtikuusia (Larix sibirica). Niiden joukossa on myös komeita kilpikaarnaisia mäntyjä, joista järeimmät ovat paksuudeltaan yli 250 cm (oikeanpuoleinen kuva).

kuva 10

Luonnonsuojelualueen metsässä kasvaa runsaasti pihtoja. Pihdat ovat levinneet 1800-luvun istutuksista koko alueelle. Lajeina löytyy ainakin palsamipihtaa (Abies balsamea) ja siperianpihtaa (Abies sibirica) sekä näiden risteymiä. Metsä on luonnontilainen ja tuulen kaatamat puut on jätetty niille sijoilleen. Lahopuita on siis runsaasti, kuten myös muuta niistä riippuvaista ja nykyisin harvinaista eliöstöä.

kuva 11

Alueen reunalta löytyy myös tällainen, tosin jo nyt kaatunut erikoisuus. Nisä- eli tissikuusi (Picea abies f. mammillosa) muistuttaa hieman kasvutavaltaan mukurakuusta, mutta sen paksuuntumat ovat pelkästään oksien tyvissä.

Kuten mukurakuusella, niin myös tissikuusella muodot tulevat näkyviin yleensä vasta puun vanhetessa ja selvimmin rungon alaosassa. Tätä metsäkuusen rungoltaan poikkeavaa erikoismuotoa kasvaa harvinaisena maan etelä- ja itäosissa.

Kuvan järeärunkoinen kuusi ei ole ”tisseiltään” ehkä ihan edustavimmasta päästä, mutta jonkinlaisen käsityksen tästä kasvutavasta voi kuvan perusteella silti saada.

kuva 12

Träskändan noin 32 hehtaarin alueella on opastetauluja jokaisen sisääntuloväylän varrella. Paikalle pääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla ja parkkipaikkojakin löytyy hyvin alueen läheisyydestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lopuksi vielä runsaan vuoden takaisia, vähän kesäisempiä kuvia. Kävin Träskändan kartanon avoimien ovien päivässä, joka oli keisari Aleksanteri II:n vierailun 150-vuotispäivän aattona 15.9.2013. Kuvassa puistomaisema päärakennuksen toisen kerroksen ikkunasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Auroran uudelleen henkiin herätetty muotopuutarha kartanon päärakennuksen parvekkeelta nähtynä. Kyllähän sitä tällaista näkymää kelpaisi katsella omaltakin parvekkeelta.

 

Träskända kartalla

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 6679850  E 373179

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.