Asplandet – pronssikautinen mahtihauta Jepualla

Uudenkaarlepyyn Jepua on pieni taajama ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Jokivarressa valtatien varrella sijaitsevasta kylästä on merelle matkaa noin 15 kilometriä.

Noin 3500 vuotta sitten meri kuitenkin lainehti vielä Jepuan kylän kohdalla. Tuon ajan asuinpaikoista on hyvin vähän tietoa, mutta seudulla elänyt väestö kuitenkin jälkensä maisemaan. Se löytyy menemällä metsään.

Pronssikauden jäänteet Pohjanmaalla löytyvät takametsistä. Jokilaaksojen matalilta mailta täytyy nousta kymmenkunta metriä ylemmäs, yli 30 metrin korkeuksilla sijaitseville seuduille. Täältä löytyy kallioisia maita, muinaisia niemiä ja saaria, joille on kasattu lukematon määrä vaihtelevan kokoisia kivikumpuja. Nämä muinaishaudat on useimmiten merkitty peruskarttaan muinaisjäännöksen merkillä.

Pienimmät haudoista ovat varsin huomaamattomia, mutta useimmiten nekin on helppo erottaa ympäristöstään. Suuremmat haudat erottuvat usein maastosta selkeämmin, varsinkin jos niillä on korkeutta vähänkään enemmän. Jo puolisen metriä muuta maastoa korkeampi kivikumpu pistää metsässä silmään, ja varsinkin muuten kivettömillä kallioharjanteilla tasakokoisista pyöreistä kivistä tehdyt latomukset näkyvät kauas.

Yksi Pohjanmaan komeimmista pronssikautisista hautaröykkiöistä löytyy Jepuan Asplandetista.

Asplandetin symmetrinen hautaröykkiö on kauneimmista muinaishaudoista näillä main.

Asplandetin symmetrinen hautaröykkiö on yksi kauneimmista muinaishaudoista näillä main.

Asplandetissa suuren laakean kallion päällä sijaitsee kahden suuren muinaishaudan ryhmä. Toinen on pitkänomainen 16 x 7 metrin kiviröykkiö, johon on kaivettu useita kuoppia keskelle.

Toinen taas on noin 1,5 metriä korkea, kauniin symmetrinen 11 x 12 metrin röykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Se muistuttaa muodoltaan kraatteria tai tervahautaa, mutta noin pään kokoisista kivistä kasattuna erottuu selkeästi maisemasta. Näin on kai pronssikaudella ollut tarkoituskin?

Asplandet edustaa ajanjaksoa noin 500–1500 eKr. Paikan nykyinen korkeus merenpinnasta on noin 34 metriä. Alueella on varsin runsaasti kyseiseen ajanjaksoon sijoittuvia muinaisjäännöksiä. Seutu oli tuolloin suuren, pohjoisesta Jepualta etelään Kauhavalle, Lapualle ja lähes Nurmoon asti ulottuvan merenlahden suulla. Tämä Lapuanlahti erottuu maisemasta nykyään laajoina Lapuanjokivarren peltolakeuksina.

Pitkin Pohjanmaan lakeuksia matkustaessaan onkin varsin helppo kuvitella, miltä maisema aikoinaan näytti. Riittää, että kuvittelee peltojen tilalle lainehtivan merenlahden.

Asplandetin rakennusaikana merenpinta oli noin 33 m korkeammalla kuin nyt. Kertoiko komea hautakumpu pitkän merenlahden suulla, että "nämä on meidän vesiä?" Kuvassa Maanmittauslaitoksen 10m korkeusmallin pohjalta rekonstruoitu rantaviiva n. 3500 v sitten.

Asplandetin rakennusaikana merenpinta oli noin 33 metriä korkeammalla kuin nyt. Kertoiko komea hautakumpu pitkän merenlahden suulla, että ”nämä on meidän vesiä?” Kuvassa Maanmittauslaitoksen 10m korkeusmallin pohjalta rekonstruoitu rantaviiva noin 3500 vuotta sitten.

Pronssikautiset röykkiöhaudat eli hiidenkiukaat edustavat läntistä hautaustapaa. Niitä tavataan runsaasti esimerkiksi Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan rannikoilta. Haudat sijoittuvat yleensä näkyville paikoille, jotka olivat pronssikaudella saaria, niemenkärkiä tai muuten komeita rantakallioita.

Röykkiöhaudassa vainaja sijoitettiin joko kivistä tai puusta ladottuun arkkumaiseen rakennelmaan, joka peitettiin kivillä. Vainajan mukaan saatettiin laittaa myös esineistöä. Myöhäisemmässä vaiheessa hautaustavat ovat muuttuneet, jolloin vainajan jäänteet on ripoteltu hautoihin vasta polttohautauksen jälkeen.

Tarinat kertovat haudoista löydetyn muinaisesineitä. Asplandetin hautoihinkin liittyy tieto niistä löytyneestä kivikirveestä ja piinuolenkärjestä. Hautojen penkominen on nykypäivänä laitonta, mutta entisaikoina niitä on kaiveltu auki löytöjen toivossa. Tästä kertonee useimpien hautojen keskiosasta löytyvä kuoppa.

Muinaishaudat ja muut kiinteät muinaisjäännökset nauttivat muinaismuistolain suojaa.

Muinaishaudat ja muut kiinteät muinaisjäännökset nauttivat muinaismuistolain suojaa.

Asplandetin hauta on pitkään ollut paikallinen nähtävyys. Paikan päälle pääsee metsäautoteitä pitkin, mutta koska teiden kunto vaihtelee ja ne saattavat olla pehmeimpään vuodenaikaan puomein suljettuja, on varminta jättää auto Jepuan Måtarsbergetin parkkipaikalle, josta lähtee Asplandetiin vievä merkitty retkeilyreitti, Trådi eli Juntu.

Matkaa Asplandetin haudalle tulee polkua sen nimelliskulkusuuntaan vastapäivään noin 6 kilometriä, ja polku poikkeaa myös parilla muulla muinaishaudalla sekä eräällä seudun suurimmista siirtolohkareista. Noin 10 kilometrin mittainen lenkki kulkee pääosin metsämaisemissa. Reitin kartta löytyy tästä.

Asplandetiin vievän reitin varrella ei ole huollettuja tuli- tai taukopaikkoja, joten se soveltuu parhaiten päiväretkikohteeksi. Kuvia ja tunnelmia  reitin varrelta löytyy mm. seuraavista blogikirjoituksista:
http://mattiasnaturblogg.blogspot.fi/2014/12/jeppo-vandringsled.html
http://www.friluft.fi/2014/06/trampat-pa-tradi.html

Trådi on melko tuore mutta varsin hyvin merkitty retkeilyreitti, joka kuljettaa jalankulkijan Asplandetiin.

Trådi on melko tuore mutta varsin hyvin merkitty retkeilyreitti, joka kuljettaa jalankulkijan Asplandetiin.

Vaihtoehtoinen tapa tutustua Asplandetin hautoihin on hyödyntää edellä mainittuja metsäautoteitä. Valtatie 19:lta tulee Asplandetiin matkaa polkupyörällä noin 3 kilometriä. Auton voi jättää valtatien varteen P-paikalle. Polkupyörällä liikkumalla voi näppärästi käydä katsastamassa myös alueen muita muinaisjäännöksiä. Niitä nimittäin riittää.

Asplandetin sijainti kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 7032464  E 282207

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.