Äkässaivo – muinainen palvontapaikka Äkäsjokivarressa

Ylläksen seutu on osa Suomen suosituimpiin kuuluvaa kansallispuistoa, Pallas-Yllästä. Puiston alueelta löytyvät Länsi-Lapin komeimmat tunturit ja kattavin retkeilyreittiverkosto.

Puiston pohjoisosassa kulkeva 55 kilometriä pitkä Hetta-Pallas on Suomen vanhimpiin kuuluva merkitty retkeilyreitti, joka merkittiin maastoon jo vuonna 1934. Pallakselta reitti jatkuu etelään Ylläkselle, muodostaen Tunturi-Lapin taipale- nimisen reitin, jolla on mittaa noin 125 kilometriä.

Ylläkseltä Pallakselle vievä polku kulkee suurelta osin kansallispuiston rajojen sisällä, mutta paikoin se käy myös puiston ulkopuolella. Yksi tällainen koukkaus tapahtuu Äkässaivon kohdalla. Äkäsjokilaakson jylhimmissä maisemissa sijaitsevan lahtimaisen sivuhaaran perällä sijaitseva lähdejärvi on yksi entisajan saamelaisten pyhistä paikoista.

Saivon eli lähdejärven vieressä sijaitsee myös Seitapahta, vanha seitakivi, joten paikan pyhyys on ollut huomattava. Poikkesin katsomassa näitä lokakuisella syysvaelluksella Aakenustunturilta Rauhalaan.

Äkässaivo yläperspektiivistä nähtynä. Kirkasvetinen ja hiekapohjainen järvi on kaunis katsella.

Äkässaivo yläperspektiivistä nähtynä. Kirkasvetinen ja hiekapohjainen järvi on kaunis katsella.

Saivot (saameksi sai´vâ) ovat vanhan uskomuksen mukaan kaksipohjaisia järviä. Järvien keskellä olevan reiän kautta päästään järven aliseen toiseen järveen, jonka rannoilla asui saivokansa. Saivokansa vietti onnellista elämää ylösalaisessa maailmassaan, ja heiltä saattoi saada apua, työkaluja tai karjaa. Joskus saivokansalle saatettiin tehdä uhrauksiakin.

Seita (saameksi Sieidi) on puolestaan palvontapaikka, yleensä huomattava tai erikoisen mallinen kivi, eräänlainen alttari, jolle uhratiin muun muassa metsästysonnen toivossa. Lapista löytyy useita seitoja, ja jotkut niistä ovat käytössä vielä nykyäänkin. Samuli Paulaharju on 1920-luvulla tutkinut Äkässaivon Seitapahdan historiaa. Paulaharju nimitti pahtaa Kirkkopahdaksi ja sitä vastapäätä sijaitsevaa kalliota Hammaspahdaksi.

Seitapahta seisoo Äkässaivon laaksossa, aivan lähellä saivon rantaa.

Seitapahta seisoo Äkässaivon laaksossa, aivan lähellä saivon rantaa.

Äkässaivoa Ylläksen suunnasta lähestyttäessä polku seurailee Äkäsjokivartta. Jokilaakson rannat jyrkkenevät saivoa lähestyttäessä ja joen vastaranta on suorastaan pystysuora. Joki on kuitenkin pieni ja leppoisa, mikä kertoo siitä, että laakso ei ole nykyisenkaltaisen Äkäsjoen synnyttämä, vaan siinä on aikoinaan virrannut huomattavasti voimakkaampi virta. Laakson synty liittyykin jääkauden sulamisvaiheeseen, jolloin jäätikön sulamisvedet ovat kovertaneet kallioon syvän uoman.

Saivon reunalla on Metsähallituksen ylläpitämä siisti kota. Pallakselle vievältä polulta kodalle on matkaa noin 200 metriä ja kodalta alas saivoon pääsee portaita pitkin. Saivon pohjalla kulkee pitkostettu polku, joka on osa 3 kilometrin mittaista Saivonkierros-luontopolkua.

Saivo itsessään on kirkasvetinen lähdejärvi. Ylläksen seudun toiseen kuuluisaan lähdejärveen Pakasaivoon verrattuna Äkässaivo on huomattavasti leppoisampi paikka. Se ei ole Pakasaivon kaltainen syvä kallioiden reunustama reikä maassa, vaan kaunis hiekkapohjainen lampi. Jylhyyttä maisemaan tuovat Seitapahta ja sen eteläpuolinen kallioharjanne, jolta aukeaa komea näköala sekä Äkässaivoon että Äkäsjokilaaksoon.

Äkäsjokilaakson maisemaa aamun auringossa.

Äkäsjokilaakson maisemaa aamun auringossa.

Äkässaivo on helposti tavoitettava nähtävyys. Saivokierrosta pitkin lähimmälle tielle ja parkkipaikalle tulee matkaa noin kilometri, sen pohjoispuoliselta Peurakaltion vuokrakämpältä noin kaksi kilometriä ja Äkäslompolosta polkua pitkin noin 18 kilometriä. Se on oivallinen päiväretkikohde autolla liikkuville, sopiva yöretkikohde Ylläkseltä patikoiville ja sopii myös mukavaksi taukopaikaksi Pallaksen polkua kulkeville.

Pallaksen suuntaan jatkavat saavatkin varautua kohtuulliseen reisijumppaan, sillä polulla tulee Peurakaltion jälkeen jyrkkä nousu leppoisalle Äkäskerolle.

Äkässaivon sijainti kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 7511966  E 379062

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi